Sen sijaan perversio oli epämoraalinen ja perverssi seksuaaliteko. Jako olemisen muotona inversio ja käyttäytymisen muotona perversio monimutkaistui, kun lääketieteessä ja psykiatriassa pyrittiin käsitteellistämään homoseksuaalisuus nimenomaan seksuaalisen halun muotona, joka sopisi yhteen seksuaalisen suuntautumisen ja objektivalinnan kanssa. Freudin näkemyksen mukaan heteroseksuaalisuus on normaalin libidon kehityksen lopputulos, ja psykoanalyyttisessä koulukunnassa homoseksuaalisuus edusti normaalin libidon kehityksen häiriötä.

Freudin mukaan heteroseksuaaleilla on kyky tulla kiinnostuneeksi samasta sukupuolesta, jota Freud nimitti latentiksi homoseksuaalisuudeksi.

Behaviorismi kiinnitti mielentilojen sijaan huomiota käyttäytymisen kategorisointiin, ja homoseksuaalisuus liitettiin tiettyihin liiallisen seksuaalikäyttäytymisen muotoihin.

Sen jälkeen homoseksuaalisuutta on yritetty määritellä pysyvänä suuntautumisena. Tutkija Alfred Kinseyn tutkimustulokset siitä että ihmisiä ei voi jaotella hetero- ja homoseksuaaleihin aiheutti määritelmäkriisin, sillä homoseksuaalisuutta pidettiin pienen ja määritellyn kategorian patologiana.

Tieteilijät päättivät säilyttää heteroseksuaalisuuden ja homoseksuaalisuuden erilliset kategoriat, ja lisäksi erottivat toisistaan homoseksuaaliset teot ja homoseksuaalisen henkilön, mikä mahdollisti homoseksuaalisuuden säilyttämisen olemisen muotona.

Ihmiset alkoivat julistaa identiteettinsä olevan homoseksuaali. Se liittyi miespuolisilla homoseksuaaleilla tehtyihin sosiologisiin tutkimuksiin ja homoseksuaaliksi leimautumisen sosiaalisiin vaikutuksiin. Seksuaali-identiteetin ajatus kiteytyy kaapista ulostulemisessa. Homoseksuaalisuus seksuaali-identiteettinä muutti kysymyksen siitä mikä saa ihmisen kehittymään homoseksuaaliksi muotoon mikä saa ihmisen kehittymään henkilöksi joka identifioituu homoseksuaaliksi.

Tällöin homoseksuaalisuuden tutkimus kohdistui identiteetin muotoutumisen tutkimiseen. Plummerin mukaan tällöin ei ole tarkoituksena löytää homoseksuaalisuuden kausaalisia syitä, vaan kehtysprosesseja jotka saavat yksilön rakentamaan ja pitämään yllä tiettyä seksuaali-identiteettiä.

Seksuaali-identiteetti tarkoittaa, että yksilö kategorisoi itsensä tietynlaiseksi henkilöksi kokemusten ja tunteiden valossa. Tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että luultavasti esiintyy erilaisia homoseksuaalisuuden tyyppejä. Tämä tarkoittaa että homoseksualisuus ei ole vain yhdenlainen asia ja sitä että kaikki homoseksuaalit eivät ole homoseksuaaleja samoista syistä.

Yleisen käsityksen mukaan on rooleiltaan kahdenlaisia homomiehiä: Näihin on tarjottu selitykseksi sitä kumpi rooleista tuntuu henkilölle luontevammalta. Mutta monet homomiehet identifioituvat molemmiksi, josta käytetään sanaa versatile. Toisaalta kaikkia homomiehiä anaaliyhdyntä ei edes kiinnosta ja suosivat muita seksin muotoja. Osa miehistä ei identifioidu topeiksi, bottomeiksi, eikä versatileiksi ollenkaan. Osa ei edes identifioidu homoiksi, vaikka harrastaisivat anaaliyhdyntää miesten kanssa.

Nämä identifioituvat men that have sex with men MSM -kategoriaan ja ovat usein myös heteroseksuaalissa suhteissa. Tutkimusten mukaan top-miehet ovat useammin antava osapuoli myös suuseksissä ja top-miehet identifioituvat harvimmiten homoiksi ja heillä on myös eniten sisäistettyä homofobiaa , itseinhoa homoseksuaalisia halujaan kohtaan. Homoseksuaalisuutta pidettiin mielisairautena, mutta psykiatrian kyky selittää homoseksuaalisuutta ilmeni heikoksi.

Biologisia selityksiä homoseksuaalisuudelle alettiin etsiä, kun psykiatriassa käytetyt ympäristöön liittyvät sosiaaliset ja kulttuuriset selitykset olivat pieniä kiinteiltä vaikutuksiltaan ja kausaatioiltaan epämääräisiä. Ensimmäiseksi biologit etsivät homoseksuaalisuuden selitystä aikuisten ihmisten hormoneista.

Homomiesten ja heteromiesten testosteroni- ja estrogeenipitoisuudet kuitenkin havaittiin samantasoiksi ja aikuisten poikkeavien hormonipitoisuuksien hypoteesi kaatui. Tämän jälkeen homoseksuaalisen syytä on etsitty syntymää edeltävistä sikiön kohdussa kokemista hormonialtistuksista. Hypoteesiä tukee se fakta, että testosteronille altistavaa CAH-sairautta sairastavista naisista 37 prosenttia on lesboja tai biseksuaaleja.

Toisaalta hypoteesiä vastaan puhuu se, että hormonaalisista ongelmista sikiövaiheessa kärsineet, joille on tullut hormonaalisista poikkeavuuksista sukupuolielinten tai sukurauhasten epämuodostumia, eivät ole homoseksuaaleja. Baileyn ja Pillardin homomiehillä vuonna tekemässä geenitutkimuksessa on todistettu homoseksuaalisuuden periytyvyys.

Homoseksuaalisuus ei ole prosenttisesti periytyvää, mikä tekee siitä multifaktoriaalisesti periytyvää, mikä tarkoittaa että homoseksuaalisuuden periytyvyyteen vaikuttavat muutkin tekijät kuin vain geenit. Tutkimusten mukaan kuitenkin jopa identtisten kaksosten joilla on ollut sama kasvuympäristö, seksuaaliset suuntautumiset voivat olla toisistaan poikkeavia.

Geenit selittävät identtisten kaksosten homoseksuaalisuudesta vain 52 prosenttia. Vuonna Hamer löysi homomiesten X-kromosomeista yhteneviä kohtia.

Tutkijat ovat yrittäneet löytää "homogeeniä" sitä löytämättä. Geenitutkimuksessa hyödynnetään nykyään epigenetiikkaa ja on kehitetty epigeneettisiä selitysmalleja, joissa keskitytään hormoneille herkkyyteen. Hormoneihin keskitytään CAH-sairaudesta tiedetyn pohjalta.

Ympäristötekijöistä homoseksuaalisuuden esiintymiseen vaikuttavat ei-jaetut tekijät, joskin naispuolisten homoseksuaalien kohdalla myös jaettu ympäristö saattaa olla merkittävässä roolissa. Miesten ja naisten homoseksuaalisuuden etiologia näyttää olevan erilainen, sillä erimunaisten kaksosten osalta yhden kaksosen homoseksuaalisuus on yhteydessä toisen kaksosen kohonneeseen homoseksuaalisuuden todennäköisyyteen ainoastaan silloin, kun he ovat samaa sukupuolta.

Kaksostutkimuksia on arvosteltu vinoutuneisuudesta, sillä ne ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen. Todennäköisesti ne kaksosparit, joissa molemmat osapuolet ovat homoseksuaaleja, ovat olleet halukkaampia ilmoittautumaan kuin sellaiset, joissa vain toinen osapuoli on homoseksuaalinen. Homoseksuaalisuus ei ole valinta eivätkä homoseksuaalit valitse elämäntapaansa. Olsonin teorian mukaan homoseksuaalisuus johtuisi aivopuoliskojen dominanssista.

Heteronaisilla ja homomiehillä yleensä oikea aivopuolisko on dominoiva. Sen sijaan heteromiehillä ja lesboilla yleensä vasen aivopuolisko on dominoiva. Olson arvelee että geeni tai hormoni säätelee sitä kumpi aivopuolisko dominoi. Lesbojen ja heteromiesten oikea aivopuolisko on vasempaa suurempi, ja hermoyhteyksiä on enemmän oikeassa mantelitumakkeessa.

Homoseksuaalisuuden evolutiivinen selitys saattaa olla, että homomiehen siskot ovat poikkeuksellisen viehättäviä, vetävät miehiä puoleensa ja saavat enemmän lapsia kuin muut naiset. Homoseksuaaleina itseään pitävien osuuden selvittäminen väestöstä ei ole helppoa. Osuuden selvittämisessä on otettava huomioon kriteerit joita käytetään, rajat ja aikajakso jonka sisällä seksuaalinen suuntautuminen määritellään.

Niitten ihmisten määrä, joilla on tunteita samaa sukupuolta kohtaan voi olla suurempi kuin niitten määrä, jotka myös toteuttavat käytännössä näitä tunteita. Toisaalta taas tunteita toteuttavien ihmisten määrä voi olla suurempi kuin ihmisten, jotka varsinaisesti määrittelevät itsensä homoksi, lesboiksi tai bi-seksuaaliksi. Seksuaalista identiteettiä on Suomessa tutkittu satunnaisotoksiin perustuvilla kysely- ja haastattelututkimuksilla ja Homoseksuaalisuuden juridisissa historioissa länsimaissa on nähtävissä jako kahteen perinteeseen: Ranskan vallankumouksen vaikutus lakijärjestelmiin näkyy erityisesti lakien suhteessa yksityisyyteen.

Ranskan vallankumouksen traditiossa yksityiset käytännöt, esimerkiksi homoseksuaaliset teot, eivät olleet rangaistavia, elleivät ne sisältäneet väkivaltaa tai seksiä alaikäisten kumppaneiden kanssa, mutta poliisi ja juridinen järjestelmä puuttuivat säännöllisesti julkisuudessa tapahtuneisiin tekoihin. Toinen lakijärjestelmä, joka oli yleisempi protestanttisissa maissa, piti sisällään erilaisen käsityksen siitä, mitä valtion tulee kontrolloida.

Tässä traditiossa katsottiin olemassa olevan itsessään moraalittomia tekoja, joista tulisi rangaista sellaisina myös sekulaarisen lain edessä. Samaa sukupuolta olevien parien avioliitto on hyväksytty lailla seuraavissa maissa: Hollannissa vuodesta , Belgiassa , Espanjassa , [51] Kanadassa , [52] Etelä-Afrikassa , [53] Norjassa , [54] Ruotsissa , [55] Portugalissa , [56] Islannissa [57] , Argentiinassa [58] [59] , Tanskassa [60] , Uruguayssa [61] , Uudessa-Seelannissa [62] , Ranskassa [63] , Isossa-Britanniassa [64] , Yhdysvalloissa [65] ja Suomessa [66].

Asenteet homoseksuaalisuuden hyväksyttävyydestä vaihtelevat suuresti maittain. Yhdysvaltalaisen Pew Research Centerin kyselytutkimuksessa vuonna asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan olivat myönteisimmät länsimaissa ja etenkin Euroopan unionin maissa, joista useimmissa yli kolme neljäsosaa oli sitä mieltä, että yhteiskunnan tulisi hyväksyä homoseksuaalisuus.

Yhdysvalloissa hyväksyjiä oli 60 prosenttia, Japanissa 54 prosenttia, Israelissa 40 prosenttia, Venäjällä 16 prosenttia ja latinalaisessa Amerikassa keskimäärin hieman yli puolet. Afrikassa ja muslimimaissa homoseksuaalisuuden hyväksyntää kannatti useimmiten alle 10 prosenttia väestöstä. Homoseksuaalisuus hyväksyttiin yleisesti sitä harvemmin, mitä suurempi merkitys uskonnolla on yhteiskunnassa.

Nuoret vastaajat olivat useissa maissa hyväksyvämpiä kuin vanhat. Vuonna julkaistun syrjintää selvittävän Eurobarometrin mukaan Euroopan unionin maitten vastaajista 71 prosenttia on sitä mieltä, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet kuin heteroseksuaaleilla. Vastaajista 61 prosenttia tukee samaa sukupuolta olevien avioliittojen sallimista kaikkialla Euroopassa.

Suomessa asenteet samaisen Eurobarometrin mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat myönteisempiä kuin Euroopan unionissa keskimäärin: Suomessa homot ja lesbot kokevat syrjintää yhä työpaikoilla ja kouluissa , vaikka laki syrjinnän tiukasti kieltääkin. Tutkimusten mukaan homojen ja lesbojen työsyrjinnästä on näyttöä. Toisaalta, ne jotka salaavat seksuaalisen suuntautumisensa, näkevät syrjintää tapahtuvan useammin omalla työpaikallaan.

Monille uskonnoille on ollut ominaista kielteinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen. Monien uskontokuntien piirissä seksuaalivähemmistöt ovat muodostaneet itsenäisiä ryhmiä, joissa homoseksuaalisuus on sallittua. He ovat itse ansainneet kuolemansa. Homoseksuaali yleistyi käsitteenä luvun lopulla ja luvun alussa sekä korvasi aikaisemmin käytössä olleet sanat, joista sodomiitti lienee tunnetuin. Lääketieteessä käytettiin pitkään rinnakkain lukuisia sanoja kuvaamaan samaa ilmiötä, mutta sanat olivat osin ristiriitaisia keskenään.

Tällaisia sanoja olivat esimerkiksi inversio , uranismi , uniseksuaalisuus , biseksuaalisuus ja psyykkinen hermafrodismi. Käsite homofilia pyrki korostamaan rakkauden ja ihmissuhteen merkityksen tärkeyttä pelkän seksuaalisen mieltymyksen lisäksi. Michel Foucault kirjoittaa, että ennen kuin termi homoseksuaali stabiloi seksuaalisen erilaisuuden, sodomiitti oli ollut vain sarja tekoja siinä missä homoseksuaalisuus nyt nimesi ihmisryhmän.

Suomessa homoseksuaalisuus oli rikos vuoteen asti. Entisen lain mukaan samaan sukupuolen kanssa harjoitetusta haureudesta voitiin tuomita ankarimmillaan kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Homoseksuaalista käyttäytymistä on havaittu noin 1  lajilla, joista Yleisintä se on Australiassa elävillä mustajoutsenilla, joiden pariskunnista noin neljännes on keskenään samaa sukupuolta, useimmat koiraspareja.

Useimmat näistä pariskunnista hoivaavat yhdessä joko omaa tai muilta ryöstettyä jälkikasvua, ja koirasparien hoivaamilla poikasilla on jopa suurempi eloonjäämisprosentti kuin heteroparien hoivaamilla. Tutkimuksissa on havaittu ympäristömyrkkynä esiintyvän metyylielohopean aiheuttavan iibislinnuissa homoseksuaalista käytöstä. Elohopea muuttaa koiraiden sukupuolihormonien, testosteronin ja estradiolin tasoja. Georgetownin yliopiston professori Janet Mann on esittänyt teorian, jonka mukaan ainakin delfiinien homoseksuaalinen käyttäytyminen olisi evolutiivisesti eduksi, koska se vähentäisi lajinsisäistä , erityisesti urosten välistä, aggressiota.

Urospingviiniparien on havaittu kestäneen eliniän, lähde? Vuonna Central Park Zoo -eläintarhassa Yhdysvalloissa erään samasukupuolisen parin kivi korvattiin hedelmöittyneellä munalla, jota pari hautoi ja josta kuoriutuneen poikasen se kasvatti omanaan. He kokivat olevansa sukupuolisessa hämmennyksessä ja sekavuudessa, jossa he eivät olleet täysin maskuliinisia, eikä myöskään feminiinisiä. Jotkut heistä irtaantuivat omasta maskuliinisuudestaan.

He pelkäsivät ja kokivat, että koko heteroseksuaalinen miesten maailma satuttaisi ja loukkaisi heitä. Heistä tuli ihmisiä, jotka kokivat homoseksuaalisia haluja, koska he eivät päässeet sinuiksi oman maskuliinisuutensa kanssa. Yhdeksän kymmenestä tutkimukseen osallistuneista sanoi, että heidän suhteensa omaan äitiinsä teki heistä ihmisiä, joilla on homoseksuaalisia haluja äiti syndrooma. He kokivat olevansa isänsä hylkäämiä, jonka seurauksena yleinen kokemus oli, että samaistuivat voimakkaasti ja tulivat yliriippuvaisiksi äideistään.

He eivät kokonaan irtaantuneet äidistään, vaan he kiinnittivät oman identiteettinsä äitiinsä, koska heillä ei ollut isän ja miehen mallia. Äidistä tuli heidän uskottunsa ja neuvojansa isän sijaan. Mutta äidit eivät kykene osoittamaan pojalle kuinka pojan tulisi ajatella ja toimin kuin mies.

Sen tähden he kokivat ja näkivät miehuuden ja miehenä olemisen naisen näkökulmasta katsottuna, eikä miehen näkökulmasta. Sen tähden he huomaamattaan omaksuivat maailmasta naisen näkökulman. He etääntyivät miesten maailmasta ja kokivat lohdutusta naisten puolelta. Monet heistä kokivat naiset ja feminiinisyyden parempana kuin miehuuden ja maskuliinisuuden, koska he elivät naisten kanssa saaden vaikutteita naisten herkkyydestä, hyväksynnästä ja rakkaudesta.

Heissä ei korostunut maskuliiniset ominaisuudet, vaan feminiiniset. Monet heistä kokivat oman identiteettinsä rakentuvan feminiinisten ominaisuuksien varaan, josta tuli heille roolimalli. Sen seurauksena he kokivat tyttöjen olevan kuin samaa sukupuolta heidän kanssaan sekä pojista tuli heille ikään kuin vastakkainen sukupuoli.

Itse koen ja näen, että heille jäi kaipaus isään ja miehen kosketukseen, kun he olivat poikia. Kun he kasvoivat ilman isän ja miehen mallia ja omaksuivat feminiinisiä ominaisuuksia, niin heille syntyi seksuaalinen kiinnostus miehiä kohtaan, jotka he kokivat ikään kuin vastakkaiseksi sukupuoleksi.

Tämän tähden he kokivat homoseksuaalisia haluja. Homoseksuaalisissa suhteissa on hyvin yleistä, että toinen heistä on maskuliininen ja toinen feminiininen. Miehet, jotka ovat kasvaneet ilman isää tai isä on laiminlyönyt heitä ja he ovat omaksuneet äitinsä puolelta feminiinisiä ominaisuuksia ovat niitä, jotka ovat homosuhteen feminiininen osapuoli.

Amerikan psykologisen yhdistyksen The American Psychological Association - APA mukaan ei ole olemassa yksimielistä todistetta, joka aiheuttaisi homoseksuaalisuuden. APA on havainnut, että löytyy useita erilaisia tekijöitä, jotka altistavat miehen homoseksuaaliseen käyttäytymiseen. Minun mielestäni psykologia ei ole harmoniassa Jumalan sanan kanssa, koska Jumalan sana käsittelee Jumalan vanhurskautta ja syntiä, mutta psykologia ei tunne kumpaakaan edellä olevaa Jumalan sanan käsitettä.

Lapsuudessa koettu epäterve suhde naisiin. He voivat tukahduttaa pojan liiallisella ja ylenmääräisellä huolenpidolla. He voivat kontrolloida, hallita ja ylisuojella häntä sekä johdatella poikaa kokemaan naismaisia tuntemuksia ja ettei hän ole kelvollinen mieheksi.

He voivat uskoa omia ongelmiaan miessuhteistaan pojalle, kuten konfliktit isän, isoisän tai veljen kanssa. Nainen voi arvostella poikaa hänen heikkouksistaan, aiheuttaen hänelle häpeäntunteita, turvattomuutta sekä epävarmuutta.

Joskus naisen toiminta voi vaikuttaa pojassa häpeäntunnetta siitä että hän on miespuolinen henkilö. Tällainen käytös aiheuttaa pojalle häpeäntunteen omaa sukupuoltaan kohtaan. Nainen voi myös kertoa pojille kohteliaisuuksia, jotka ovat liioiteltuja, epätodellisia sekä teennäisiä.

Nainen voi tehdä pojasta naismaisen esimerkiksi pukemalla hänet tytön mekkoon tai jopa kertoa pojalle, että hän on tyttö, eikä poika.

Äidit voivat takertua poikaansa tunteen tasolla sekä fyysisesti vaatien poikaa pitämään huolta heistä sekä syyllistää poikaa, jos hän pyrkii itsenäistymään, aikoen elää omaa elämäänsä. Nainen äiti, sisar, lapsenvahti jne. He voivat jättää oven auki vaihtaessaan vaatteita, ollessaan suihkussa tai muulla tavalla ovat pojan lähellä alastomana tai alusvaatteet päällä. He voivat seksualisoida poikaa kommentoimalla pojan kehosta tai kertomalla pojalle omasta seksielämästään. Nainen voi myös seksuaalisesti hyväksikäyttää poikaa.

Poika joka kokee naisen vastenmielisenä voi kokea naisia kohtaan katkeruutta, vastenmielisyyttä, inhoa sekä jopa vihaa.

Jotkut eivät kaikki homomiehet tuntevat vastenmielisyyttä naisia kohtaan. Edellä kuvatut tuntemukset voivat kehittyä joillakin miehillä sellaiseen suuntaan, että he torjuvat seksuaalisen viehtymyksen naisia kohtaan. Joissakin tapauksissa, jossa nainen on käyttänyt poikaa seksuaalisesti hyväkseen se tapahtuu pojan maailmassa liian aikaisin ja siitä tulee hänelle pelottava ja ahdistava kokemus. Tämä voi johdattaa pojan hylkäämään seksuaalisen viehtymyksen naisia kohtaan ja johdattaa hänet harjoittamaan homoseksuaalisuutta.

Nainen joka on vaikuttanut pojan kehittymiseen siten, että häntä on kasvatettu omaksumaan feminiinisiä ominaisuuksia kokee naiset turvallisina ja lohdullisina. Tällaisessa tapauksessa pojan kehittyessä mieheksi hän käyttäytyy ja ajattelee kuten naiset, jonka seurauksena hän voi kiinnostua seksuaalisesti miehistä, sillä hän kokee olevansa ikään kuin eri sukupuolta miesten kanssa, koska hän on omaksunut feminiinisiä ominaisuuksia itselleen.

Monet homomiehet kokevat naisten olevan voimakkaita, hallitsevia ja kontrolloivia. He voivat nähdä naiset manipuloivina ja vaativina. Jotkut homomiehet kokevat naisten olevan tyhmiä, heikkoja, ongelmia aiheuttavina, valittajina sekä vinkujina.

Jotkut homomiehet voivat ihannoida naisia pitäen heitä miehiä älykkäämpinä, epärealistisen puhtaina tai jopa "pyhinä". He voivat kokea naiset suojelijoina. Poikien epäterveet lapsuuden kokemukset naisten kanssa voivat luoda miehen mieleen vääristyneen käsityksen hänen suhteestaan naisiin. Homomies voi kokea olevansa naisia heikompi ja ettei naiset ole kiinnostuneita hänestä tai että hän on alempiarvoinen kuin nainen. Hän voi kokea olevansa kykenemätön suoriutumaan intiimistä suhteesta naisen kanssa.

Hän voi myös toisaalta kokea olevansa naista ylempiarvoinen ja että hän on paljon parempi kuin heikompi sukupuoli. Monien homomiesten elämässä naisilla on ollut hallitsevampi osuus heidän elämässään. He ovat kokeneet lapsuudessaan suhteensa naisiin joko rakastavina tai negatiivisina, mutta hyvin usein nainen on toiminut roolimallina heidän elämässään ja miehillä on ollut vain vähäinen vaikutus heihin.

Miehet jotka kasvavat ympäristössä, jossa nainen toimii heille roolimallina saa aikaan sen, että poika kasvaessaan mieheksi identifioi itsensä enemmän naiseksi kuin mieheksi. Jotkut heistä jopa toivovat, että he olisivat naisia ja erikoisesti silloin jos he kokevat häpeää omasta sukupuolestaan. Kun poika kasvaa mieheksi tällaisessa ympäristössä, niin se vaikuttaa siten, että hän näkee itsensä naisena miehen kehossa. Jos poika kasvaessaan mieheksi omaksuu itselleen voimakkaan feminiinisen identiteetin, niin se voi johdattaa hänet kokemaan, että hän on sukupuoleton.

Vääristynyt kuva naisesta sekä omasta itsestä suhteessa naisiin voi estää poikaa kehittymästä heteroseksuaaliseksi mieheksi.

Hän voi kokea ettei naiset ole seksuaalisesti kiinnostavia ja haluttavia. Hän voi myös kokea ettei hänellä ole seksuaalisesti mitään annettavaa naisille. Tämän tähden naiset eivät kiinnosta häntä seksuaalisesti. Väärät tuntemukset omasta sukupuolesta. He kokivat etteivät he ole samanlaisia muiden poikien kanssa. He kokivat olevansa erilaisia kuin muut pojat.

Tällaista tilaa kutsutaan sukupuolen ristiriidaksi. Sukupuoli ristiriidasta kärsivä poika kokee ettei hän kykene saavuttamaan maskuliinisia ominaisuuksia ja piirteitä. Pojan täytyy kyetä näkemään miehen roolimalli, jonka mukaisesti hän voi kasvaa ja kehittyä. Jos poika kokee sukupuolueettomuutta tai ristiriitaa koskien omaa sukupuoltaan, niin hän voi käydä läpi tuskallisen kipeän konfliktin siitä millainen miehen täytyy olla ja ettei hänestä koskaan voi tulla miestä.

Kyvyttömyys ratkaista se miten pojasta voisi kehittyä mies johtaa hyvin usein homoseksuaalisuuteen. CGW tuo selonteossaan esille muutamien tutkijoiden lausuntoja, jotka vahvistavat yllä olevat tiedot:. Sukupuoli identiteetin patologian historian mukaan  naismaisuus ja krooninen äärimmäinen epämaskuliinisuus on paljon yleisempää homomiesten keskuudessa kuin heteromiesten keskuudessa.

Lukuisat tutkimukset ja niiden tulokset osoittavat, että lapsuuden sukupuoli identiteetin häiriöt ovat kytköksissä aikuisiän homoseksuaalisuuteen. A Contemporary Psychoanalytic Perspective. Analyysien ja tutkimuksien mukaan miehillä ja naisilla, jotka ovat homoseksuaaleja on ollut lapsuudessaan paljon enemmän ristikkäistä seksuaalista käyttämistä kuin heteroseksuaaleilla.

Useimmista naismaisista miehistä kasvaa homoseksuaaleja ja useimmat homomiehet olivat lapsina naismaisia. Huolimatta lausunnon poliittisprovosoivasta luonteesta, niin todisteet tukevat tätä lausuntoa. Itse asiassa tutkimuksen löydökset voivat olla kaikkein johdonmukaisimpia, erittäin hyvin dokumentoituja ja merkittävimpiä löytöjä koko seksuaalisen suuntautumisen tutkimuksen kentällä sekä ehkä koko ihmispsykologian alalla.

Tämä voi johtua seksuaalisesta hyväksikäytöstä häirinnästä, kiusaamisesta, hylätyksi tulemisesta, osattomuuden kokemuksesta sekä vieraantumisesta muita miehiä kohtaan tai kokemuksesta ettei hän sovi yhteen muiden miesten kanssa. Jos nainen valittaa tai kritisoi miehiä pojan kuullen, niin se voi aiheuttaa sen, että poika suhtautuu halveksuen miehiä kohtaan, johtaen hänet eristäytymään pojista ja miehistä.

Tämän seurauksena pojalla on vain vähän vuorovaikutusta muiden poikien ja miesten kanssa. Sukupuolen ristiriita voi myös johtua siitä että kontaktit ja yhteydet samaan sukupuoleen puuttuvat tai ovat hyvin vähäiset. Poikien negatiiviset kokemukset miesten kanssa voi vaikuttaa joissakin pojissa epäterveitä suhteita miesten kanssa kun he ovat aikuisia.

Tutkimukset osoittavat, että muutamat asiat vaikuttavat epäterveen suhteen muodostumiseen: Vastustaminen, erottautuminen, vääristymä ja turvattomuus. Pojat, jotka kokevat, että muut miehet hyljeksivät, vihaavat tai inhoavat heitä kehittävät suojamuurin. Pojat, jotka erottautuvat ottavat etäisyyttä muista miehistä.

Pojat, joilla on suhteissaan vääristymä ovat taipuvaisia ahdistuneisuuteen sekä pinnallisuuteen muiden miesten seurassa. Nämä pojat esiintyvät ystävällisinä, mutta he ovat väärän minä kuvan vallassa, jonka kautta he pyrkivät suojaamaan omaa pelokkuuttaan. Pojat, jotka kokevat turvattomuutta usein kaipaavat, että heistä pidettäisiin huolta ja heille voi tulla pakkomielle miehen läheisyydestä.

Heistä voi tulla riippuvaisia muitten miesten huomiosta, kiintymyksestä ja hyväksynnästä, joka voi johtaa homoseksuaalisen identiteetin muodostumiseen. Jokaisella on terve tarve yhteyteen oman sukupuolen edustajien kanssa. Jos miehet hyljeksivät poikaa, niin hänen luonnollinen tarpeensa terveeseen yhteyteen oman sukupuolen edustajaan ei toteudu.

Täyttymättömät tarpeet hyvin usein muuttuvat kaipaukseksi sekä jopa hillittömäksi haluksi. Jos poika ei saa kokea luonnollista yhteyttä miesten kanssa, niin se voi ajaa hänet kaipaamaan ja haluamaan miehen huomiota, läheisyyttä ja rakkautta homoseksuaalinen suhde. Seuraavien psykiatrien lausunnot vahvistavat tämän:. Jokaisella lapsella on terve tarve samaistua positiivisesti samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa, johon kuuluu ystävyys-suhteita saman sukupuolen kanssa sekä varmuus omasta seksuaalisesta identiteetistä.

Pojalle voi kehittyä homoseksuaalisia tuntemuksia jos edellä olevat tarpeet eivät ole täyttyneet. Nuoruusiässä olevan ihmisen täyttymättömät tarpeet vääristyvät aiheuttaen seksuaalisia tuntemuksia omaa sukupuoltansa kohtaan. Vuonna venäläinen käyttäytymisen tutkija Ivan Pavlov havaitsi, että koiran voi ehdollistaa kuolaamaan soittamalla ovikelloa. Normaalisti koirat kuolaavat kun niille annetaan ruokaa.

Pavlov soitti ensin ovikelloa ja antoi heti sen jälkeen koiralle ruokaa. Jonkin ajan päästä hän soitti pelkästään ovikelloa eikä antanut koiralle ruokaa, mutta siitä huolimatta koira alkoi kuolaamaan.

Kun Pavlov yhdisti ovikellon äänen ruuan kanssa, niin hän kykeni herättämään fysiologisen kuolaamisreaktion koiralle. Tämä prosessi tunnetaan nimellä ehdollistamisen refleksi tai klassinen ehdollistaminen. Kun mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen poikaa, niin poika joutuu alttiiksi ärsykkeille kuten sukupuolielimet, keho ja ääni.

Kaikista pojista ei tule homoseksuaaleja, joita aikuinen mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen tai jotka harrastavat seksileikkejä ja kokemuksia muiden poikien kanssa. Kuitenkin monet todisteet osoittavat, että joistakin pojista tulee homoseksuaaleja edellä mainituista syistä. Pornografian vaikutuksella on myös joissakin tapauksissa vaikutuksia miksi joistakin pojista tulee homoseksuaaleja. Pornografia ja masturbointi voivat myös laukaista joissakin tapauksissa homoseksuaalisuuden synnyn ja valinnan pojan elämässä.

Kun poika oppii tietyn tavan seksuaalisuuden harjoittamiselle, niin jatkaessaan niiden harjoittamista hän vahvistaa tätä käyttäytymistä.

Kun poika peittää tunneperäistä ahdistusta, niin hän voi käyttää sen vahvistamiseen tiettyä seksuaalista tapaa, niin että hän turvautuu siihen yhä uudestaan etsien siitä helpotusta. Homomiehet joiden kanssa CGW: Miespuolisten pornografisten kuvien katselu voi vahvistaa poikaa luulemaan, että hän on homoseksuaali. Tästä voi sitten kehittyä opittu tapa toteuttaa seksuaalista identiteettiä.

Jotkut pojat, joita aikuinen mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen pohtivat heidän omaa seksuaalisuuttansa. He voivat tietää, että miehen kuuluisi harrastaa seksiä naisen kanssa ja siksi se voi hämmentää heitä kun he näkevät, että aikuinen mies nauttii seksistä heidän kanssaan. Erikoisesti tämä hämmentää pojan mieltä jos pojan seksuaalisuus herää silloin kun mies käyttää häntä seksuaalisesti hyväkseen. Monet pojat, joita aikuinen mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen kokevat valtavia syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Joidenkin kohdalla häpeä muuttuu negaatioksi maskuliinisuutta kohtaan, aiheuttaen heidät kokemaan, että on väärin olla poika. Eräs ikävä ja traaginen piirre homoseksuaalisessa pedofiliassa on, että miehet jotka käyttävät seksuaalisesti hyväksi poikia johdattavat heidän uhrinsa homoseksuaalisuuteen sekä pedofiliaan.

Todisteet osoittavat, että suuri osa homoseksuaaleista ja pedofiileistä ovat joutuneet lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Eräs huomattava löydös tutkimuksessa oli, että 46 prosenttia homomiehistä ja 22 prosenttia lesboista raportoivat kokeneensa itse seksuaalisen hyväksikäytön lapsena saman sukupuolen seksirikoksen uhrina.

Kontrastina on että vain 7 prosenttia heteromiehistä ja yksi prosentti heteronaisista raportoi tulleensa hyväksikäytetyksi lapsena saman sukupuolen toimesta. Journal of the American Medical Association julkaisu ja tutkimus David Finkelhor on tunnettu lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkija, joka on todennut tutkimuksissaan, että ne pojat, jotka olivat olleet miehen seksuaalisen hyväksikäytön uhreina olivat itse aikuisiässä neljä kertaa useammin homosuhteissa kuin pojat, joilla ei ole ollut samanlaista kokemusta.

Sen lisäksi nuoret pojat ovat kertoneet homoseksuaalisuutensa johtuvan siitä, että mies on käyttänyt heitä lapsena seksuaalisesti hyväkseen.

Watkins and Bentovim, s. Child Abuse and Neglect julkaisun mukaan 59 prosenttia miespuolisista seksuaalirikollisista oli joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi lapsuudessa. Journal of Child Psychiatryn mukaan seksuaalisen hyväksikäytön kokeneilla pojilla on taipumus toistaa oma kokemuksensa siten että hänestä tulee hyökkääjä ja joku toinen on uhri.

Watkinsin mukaan useat tutkimukset vahvistavat, että prosenttisesti miespuoliset seksuaaliset hyväksikäyttäjät ovat joutuneet itse hyväksikäytön uhreiksi. Kiistattomat todisteet osoittavat, että oman sukupuolen edustajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuminen vaikuttaa joidenkin kohdalla homoseksuaalisuuden syntymisen.

Joidenkin tutkijoiden mukaan biologisilla tekijöillä ei ole suoraa syy yhteyttä homoseksuaalisuuden synnyssä, mutta voisi osaltaan vaikuttaa homoseksuaalisuuden syntyyn. Tässä kohden olen täysin eri mieltä näiden tutkijoiden kanssa sillä lukuisat aikaisemmat tekijät todistavat selkeästi, että homoseksuaalisuus syntyy ja kehittyy tietyissä sosiaalisissa tilanteissa kuten esim.

Ihmisen biologialla, geeneillä ja perimällä ei ole mitään tekemistä homoseksuaalisuuden syntyyn, vaan se kehittyy kun lapsi joutuu alttiiksi tietyille sosiaalisille tilanteille, jotka vääristävät hänen omakuvansa sekä kun hän joutuu seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi jne. Opittu tapa ja valinta ei geneettinen ominaisuus. Edellä olevat asiat, jotka perustuvat luotettaviin tutkimuksiin ja tietoon todistavat kiistattomasti, että homoseksuaalisuus on opittu tapa ja valinta, ei geneettinen ominaisuus.

Näihin tutkimuksiin perustuen voidaan myös sanoa, että homoseksuaalisuus on seksuaalinen vääristymä, jonka aiheuttavat tietyt tekijät. Homoseksuaali on hyvin usein tiettyjen haitallisten ja negatiivisten tekijöiden uhri, jonka seurauksena hän oppii toteuttamaan homoseksuaalista käyttäytymistä sekä valitsee homoseksuaalisen identiteetin.

Synnynnäisen ominaisuuden teorian vääristymä. Hyvin usein kuulen homoseksuaalisuuden synnynnäisen ominaisuuden puolesta puolustuspuheen, joka alkaa sanoilla, että minä olen ollut jo ihan pikkulapsesta lähtien homoseksuaali, sillä olen syntynyt homoksi ja siksi jo pikkupoikana olin kiinnostunut pojista. Edellä oleva puolustuspuhe ei ole todiste homoksi syntymisen puolesta, vaan on todiste ihmisessä olevan seksuaalisuuden heräämisestä, joka voi kohdistua omaan sukupuoleen, mutta sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä homoksi syntymisen kanssa.

Silloin kun poikalapsessa herää seksuaalisuus ja jos hän on esim. Ei ole harvinaista, että pikkupojan ensimmäiset seksuaaliset tunteet tai kokemukset ovat kohdistuneet toiseen poikaan, mutta siitä huolimatta hän on hetero ja elää aikuisena miehenä onnellisena ja seksuaalisesti tyytyväistä elämää parisuhteessa naisen kanssa. Monet ihmiset väärin perustein sanovat, että pikkulapsen seksuaaliset tunteet omaa sukupuoltansa kohtaan olisivat todiste homoksi syntymisestä.

Ilmiö on hyvin tunnettu, sillä kun lapsen seksuaalisuus alkaa herätä, niin hän on kaikin tavoin vielä epäkypsä ilmaisemaan omaa seksuaalisuuttaan ja sen tähden hän voi leikkiä "lääkärileikkejä" joko oman sukupuolen tai vastakkaisen sukupuolen kanssa. Lapsena seksuaalinen tuntemus omaa sukupuoltansa kohtaan ei siis ole todiste homoksi syntymisen puolesta, vaan on seurausta lapsen  seksuaalisuuden heräämisestä, joka on vielä epäkypsällä tasolla.

Tosin niin voi käydä, että lapsuuden seksuaalisista kokemuksista oman sukupuolen edustajan kanssa voi kehittyä opittu tapa ja valinta homoseksuaalisen elämäntavan harjoittamiselle. Hän ei ole kuitenkaan syntynyt homoksi, vaan on tehnyt valinnan toteuttaa homoseksuaalista elämäntapaa, koska hän alkoi harrastamaan seksileikkejä tai seksuaalista käyttäytymistä iässä, jolloin hänen seksuaalinen identiteettinsä oli vielä epäkypsä. Seksuaalisuus ja sen harjoittaminen kuuluu ihmiselle, joka on kypsä ja valmis ottamaan vastuuta omasta elämästään sekä sitoutumaan kestävään ja pysyvään parisuhteeseen.

Aikuisilla on vastuu lapsistaan ohjata ja neuvoa heitä elämään lapsen elämää ja fiksulla tavalla ohjata heitä pois sellaisesta käyttäytymisestä, mikä kuuluu vain parisuhteeseen miehen ja naisen välille. Jos aikuiset laiminlyövät tätä asiaa, niin se saattaa johtaa siihen, että heidän lapsensa voivat valita homoseksuaalisen elämäntavan lapsuuden epäkypsien kokemusten tähden.

Negatiiviset tekijät ja uhrin asema. Nykyään monet terapeutit, psykologit ja muut ammatti-ihmiset sanovat homoille, että homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus. He täten vahvistavat heille heidän vääristynyttä seksuaalista identiteettiä.

Kiistattomat monet tutkimukset osoittavat ettei homoseksuaalisuus ole geneettinen ominaisuus, vaan sosiaalisista tilanteista syntyvä häiriö ja vääristymä.

: Parille homoseksuaaliseen seuraa s sex

Parille homoseksuaaliseen seuraa s sex Gaytreffit shemale date homoseksuaaliseen
AHDAS KALU HOMO HOMO CHATTI Niitten ihmisten määrä, parille homoseksuaaliseen seuraa s sex, joilla on tunteita samaa sukupuolta kohtaan voi olla suurempi kuin niitten määrä, jotka myös toteuttavat käytännössä näitä tunteita. Opittu tapa ja valinta ei geneettinen ominaisuus Edellä olevat asiat, jotka perustuvat tarinat homo eroottiset karvainenkalu tutkimuksiin ja tietoon todistavat kiistattomasti, että homoseksuaalisuus on opittu tapa ja valinta, ei geneettinen ominaisuus. Raamatun tärkein asia ihmiselle on pelastus uskon kautta Herraan Jeesukseen. Tämän tähden naiset eivät kiinnosta häntä seksuaalisesti. Homoseksuaali on hyvin usein tiettyjen haitallisten ja negatiivisten tekijöiden uhri, jonka seurauksena hän oppii toteuttamaan homoseksuaalista käyttäytymistä sekä valitsee homoseksuaalisen identiteetin. Monet sanovat, että kuka voi tuomita kahden miehen tai kahden naisen välisen seksuaalisen rakkauden?
Parille homoseksuaaliseen seuraa s sex Kallio thai hieronta paljaat homo kalut
ALASTONVIDEOT SEURAA JYVÄSKYLÄ GAY Iso tissi homoseksuaaliseen fleshlight forum

Homoseksuaalisuus ei ole valinta eivätkä homoseksuaalit valitse elämäntapaansa. Olsonin teorian mukaan homoseksuaalisuus johtuisi aivopuoliskojen dominanssista. Heteronaisilla ja homomiehillä yleensä oikea aivopuolisko on dominoiva.

Sen sijaan heteromiehillä ja lesboilla yleensä vasen aivopuolisko on dominoiva. Olson arvelee että geeni tai hormoni säätelee sitä kumpi aivopuolisko dominoi.

Lesbojen ja heteromiesten oikea aivopuolisko on vasempaa suurempi, ja hermoyhteyksiä on enemmän oikeassa mantelitumakkeessa. Homoseksuaalisuuden evolutiivinen selitys saattaa olla, että homomiehen siskot ovat poikkeuksellisen viehättäviä, vetävät miehiä puoleensa ja saavat enemmän lapsia kuin muut naiset. Homoseksuaaleina itseään pitävien osuuden selvittäminen väestöstä ei ole helppoa. Osuuden selvittämisessä on otettava huomioon kriteerit joita käytetään, rajat ja aikajakso jonka sisällä seksuaalinen suuntautuminen määritellään.

Niitten ihmisten määrä, joilla on tunteita samaa sukupuolta kohtaan voi olla suurempi kuin niitten määrä, jotka myös toteuttavat käytännössä näitä tunteita. Toisaalta taas tunteita toteuttavien ihmisten määrä voi olla suurempi kuin ihmisten, jotka varsinaisesti määrittelevät itsensä homoksi, lesboiksi tai bi-seksuaaliksi.

Seksuaalista identiteettiä on Suomessa tutkittu satunnaisotoksiin perustuvilla kysely- ja haastattelututkimuksilla ja Homoseksuaalisuuden juridisissa historioissa länsimaissa on nähtävissä jako kahteen perinteeseen: Ranskan vallankumouksen vaikutus lakijärjestelmiin näkyy erityisesti lakien suhteessa yksityisyyteen. Ranskan vallankumouksen traditiossa yksityiset käytännöt, esimerkiksi homoseksuaaliset teot, eivät olleet rangaistavia, elleivät ne sisältäneet väkivaltaa tai seksiä alaikäisten kumppaneiden kanssa, mutta poliisi ja juridinen järjestelmä puuttuivat säännöllisesti julkisuudessa tapahtuneisiin tekoihin.

Toinen lakijärjestelmä, joka oli yleisempi protestanttisissa maissa, piti sisällään erilaisen käsityksen siitä, mitä valtion tulee kontrolloida. Tässä traditiossa katsottiin olemassa olevan itsessään moraalittomia tekoja, joista tulisi rangaista sellaisina myös sekulaarisen lain edessä.

Samaa sukupuolta olevien parien avioliitto on hyväksytty lailla seuraavissa maissa: Hollannissa vuodesta , Belgiassa , Espanjassa , [51] Kanadassa , [52] Etelä-Afrikassa , [53] Norjassa , [54] Ruotsissa , [55] Portugalissa , [56] Islannissa [57] , Argentiinassa [58] [59] , Tanskassa [60] , Uruguayssa [61] , Uudessa-Seelannissa [62] , Ranskassa [63] , Isossa-Britanniassa [64] , Yhdysvalloissa [65] ja Suomessa [66].

Asenteet homoseksuaalisuuden hyväksyttävyydestä vaihtelevat suuresti maittain. Yhdysvaltalaisen Pew Research Centerin kyselytutkimuksessa vuonna asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan olivat myönteisimmät länsimaissa ja etenkin Euroopan unionin maissa, joista useimmissa yli kolme neljäsosaa oli sitä mieltä, että yhteiskunnan tulisi hyväksyä homoseksuaalisuus.

Yhdysvalloissa hyväksyjiä oli 60 prosenttia, Japanissa 54 prosenttia, Israelissa 40 prosenttia, Venäjällä 16 prosenttia ja latinalaisessa Amerikassa keskimäärin hieman yli puolet. Afrikassa ja muslimimaissa homoseksuaalisuuden hyväksyntää kannatti useimmiten alle 10 prosenttia väestöstä. Homoseksuaalisuus hyväksyttiin yleisesti sitä harvemmin, mitä suurempi merkitys uskonnolla on yhteiskunnassa.

Nuoret vastaajat olivat useissa maissa hyväksyvämpiä kuin vanhat. Vuonna julkaistun syrjintää selvittävän Eurobarometrin mukaan Euroopan unionin maitten vastaajista 71 prosenttia on sitä mieltä, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet kuin heteroseksuaaleilla. Vastaajista 61 prosenttia tukee samaa sukupuolta olevien avioliittojen sallimista kaikkialla Euroopassa.

Suomessa asenteet samaisen Eurobarometrin mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat myönteisempiä kuin Euroopan unionissa keskimäärin: Suomessa homot ja lesbot kokevat syrjintää yhä työpaikoilla ja kouluissa , vaikka laki syrjinnän tiukasti kieltääkin. Tutkimusten mukaan homojen ja lesbojen työsyrjinnästä on näyttöä.

Toisaalta, ne jotka salaavat seksuaalisen suuntautumisensa, näkevät syrjintää tapahtuvan useammin omalla työpaikallaan. Monille uskonnoille on ollut ominaista kielteinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen. Monien uskontokuntien piirissä seksuaalivähemmistöt ovat muodostaneet itsenäisiä ryhmiä, joissa homoseksuaalisuus on sallittua.

He ovat itse ansainneet kuolemansa. Homoseksuaali yleistyi käsitteenä luvun lopulla ja luvun alussa sekä korvasi aikaisemmin käytössä olleet sanat, joista sodomiitti lienee tunnetuin. Lääketieteessä käytettiin pitkään rinnakkain lukuisia sanoja kuvaamaan samaa ilmiötä, mutta sanat olivat osin ristiriitaisia keskenään. Tällaisia sanoja olivat esimerkiksi inversio , uranismi , uniseksuaalisuus , biseksuaalisuus ja psyykkinen hermafrodismi. Käsite homofilia pyrki korostamaan rakkauden ja ihmissuhteen merkityksen tärkeyttä pelkän seksuaalisen mieltymyksen lisäksi.

Michel Foucault kirjoittaa, että ennen kuin termi homoseksuaali stabiloi seksuaalisen erilaisuuden, sodomiitti oli ollut vain sarja tekoja siinä missä homoseksuaalisuus nyt nimesi ihmisryhmän. Suomessa homoseksuaalisuus oli rikos vuoteen asti. Entisen lain mukaan samaan sukupuolen kanssa harjoitetusta haureudesta voitiin tuomita ankarimmillaan kahden vuoden vankeusrangaistukseen.

Homoseksuaalista käyttäytymistä on havaittu noin 1  lajilla, joista Yleisintä se on Australiassa elävillä mustajoutsenilla, joiden pariskunnista noin neljännes on keskenään samaa sukupuolta, useimmat koiraspareja.

Useimmat näistä pariskunnista hoivaavat yhdessä joko omaa tai muilta ryöstettyä jälkikasvua, ja koirasparien hoivaamilla poikasilla on jopa suurempi eloonjäämisprosentti kuin heteroparien hoivaamilla. Tutkimuksissa on havaittu ympäristömyrkkynä esiintyvän metyylielohopean aiheuttavan iibislinnuissa homoseksuaalista käytöstä. Elohopea muuttaa koiraiden sukupuolihormonien, testosteronin ja estradiolin tasoja.

Georgetownin yliopiston professori Janet Mann on esittänyt teorian, jonka mukaan ainakin delfiinien homoseksuaalinen käyttäytyminen olisi evolutiivisesti eduksi, koska se vähentäisi lajinsisäistä , erityisesti urosten välistä, aggressiota. Urospingviiniparien on havaittu kestäneen eliniän, lähde?

Vuonna Central Park Zoo -eläintarhassa Yhdysvalloissa erään samasukupuolisen parin kivi korvattiin hedelmöittyneellä munalla, jota pari hautoi ja josta kuoriutuneen poikasen se kasvatti omanaan.

Orangeilla on havaittu homoseksuaalista käytöstä. Vuonna Oslon yliopiston luonnonhistoriallisessa museossa avattiin Against Nature? Museossa esiteltiin näytekappalein ja kuvin joitakin eläinlajeja, joilla homoseksuaalisuutta väitetään esiintyvän. Lajit vaihtelevat pienistä hyönteisistä kaskelotteihin. Eläinten käyttäytymisen luonnehtimista homoseksuaalisuudeksi on arvosteltu antropomorfismista eli ihmisen ominaisuuksien sijoittamisesta eläimiin. Masennuksen esiintyvyys on homomiehillä kolminkertainen kokonaisväestöön verrattuna.

Koska masennus on itsemurhan riskitekijä, homomiehillä on myös korkeampi itsemurhan riski. Masennus ja itsemurhanhimoisuus voivat vaikuttaa homomiesten alkoholin ja huumeiden käyttöön, suojaamattomaan anaaliyhdyntään ja HI-viruksen leviämiseen. Enemmän dataa on saatavilla itsemurhan ajattelemisesta, jossa homoseksuaalisilla nuorilla esiintyvyys on kaksinkertaista verrattuna heteroseksuaaleihin.

Itsemurhia ja itsemurhan ajattelua selitetään kahdella eri teorialla: Homoseksuaaleista yli kolmannes käyttää laittomia huumausaineita, kun taas kokonaisväestössä osuus on viisi prosenttia. Homoseksuaaleilla on siis seitsemänkertainen todennäköisyys käyttää huumeita.

Tutkimuksen mukaan homoseksuaaleilla on kymmenkertainen todennäköisyys, että on käyttänyt kokaiinia viimeisen kuukauden aikana ja kertainen todennäköisyys että on käyttänyt ketamiinia viimeisen kuukauden aikana. Tämä on vakaa versio , joka on katsottu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, De Cecco, Michael G. Bisexual and Homosexual Identities: Kaksi kromosomia vaikuttaa homouteen Uusi Suomi Genetic and environmental effects on same-sex sexual behavior: Archives of sexual behavior , 39 1 , s.

Common genetic effects of gender atypical behavior in childhood and sexual orientation in adulthood: Sexual Orientation and Psychiatric Vulnerability: A Twin Study of Neuroticism and Psychoticism.

Archives of sexual behavior , The Use and Abuse of Research into Homosexuality. Evidence from Available Systematic Data Sources. Demography , , s. The sexual behavior of men in the United States. Family Planning Perspectives , , s. United States and Its Urban Centers. The Journal of Sex Research , , s. Sexual lifestyles and HIV risk. Nature , , s. The social organization of sexuality: Sexual practices in the United States. Sexual behavior in Britain: The national survey of sexual attitudes and lifestyles.

The prevalence of male homosexuality: Journal of Theoretical Biology , , s. Prevalence and patterns of same-gender sexual contact among men. Science , , s. The prevalence of homosexual behavior and attraction in the United States, the United Kingdom and France: He sanoivat kokeneensa olevansa joko liian lihavia, laihoja, lyhyitä, ei tarpeeksi urheilullisia, ei kovia, ei vahvoja tai ei tarpeeksi hyvännäköisiä.

He ihailivat myös miehissä maskuliinisia piirteitä, mutta tuomitsivat itsensä, koska kokivat, että heiltä puuttui tietyt maskuliiniset piirteet. He kokivat puutoksia omassa sukupuolessaan, jonka varaan he rakensivat omakuvansa.

Muut miehet näyttivät heistä luonnollisesti maskuliiniselta, mutta he eivät kokeneet olevansa luonnollisesti maskuliinisia. He pyrkivät sitä kohti, mutta eivät tienneet miten he olisivat saavuttaneet sen. He kokivat itsensä erilaisina ja yksinäisinä samaa sukupuolta olevien joukossa. He kokivat itsensä puutteellisina omassa sukupuolessaan sekä halusivat kokea olevansa hyväksyttyjä ja että muut olisivat hyväksyneet heidät.

He olisivat halunneet erikoisesti hyväksyntää niiltä, joiden maskuliinisuutta ihailtiin kaikkein eniten. He alkoivat jumaloimaan oman sukupuolen edustajien sellaisia ominaisuuksia, joita he kokivat itseltään puuttuvan. Heidän jumaloidessaan muita kuilu alkoi kasvamaan heidän ja "tosimiesten" välillä. Koska he jumaloivat muita, niin heidän omat maskuliiniset puutteensa korostuivat ja lisääntyivät.

Samaan aikaan kun he jumaloivat tiettyjä miehisiä piirteitä sekä yleensä miehuutta, niin monet heistä alkoivat pelkäämään muita poikia ja miehiä.

Monet heistä pelkäsivät muiden ivaa sekä he kokivat etteivät he kuuluneet maskuliiniseen miesten maailmaan. Monet heistä kokivat, että heidän isänsä hyljeksivät heitä eivätkä he koskaan pystyisi täyttämään miehuuden mittaa. He kokivat olevansa sukupuolisessa hämmennyksessä ja sekavuudessa, jossa he eivät olleet täysin maskuliinisia, eikä myöskään feminiinisiä. Jotkut heistä irtaantuivat omasta maskuliinisuudestaan.

He pelkäsivät ja kokivat, että koko heteroseksuaalinen miesten maailma satuttaisi ja loukkaisi heitä. Heistä tuli ihmisiä, jotka kokivat homoseksuaalisia haluja, koska he eivät päässeet sinuiksi oman maskuliinisuutensa kanssa.

Yhdeksän kymmenestä tutkimukseen osallistuneista sanoi, että heidän suhteensa omaan äitiinsä teki heistä ihmisiä, joilla on homoseksuaalisia haluja äiti syndrooma. He kokivat olevansa isänsä hylkäämiä, jonka seurauksena yleinen kokemus oli, että samaistuivat voimakkaasti ja tulivat yliriippuvaisiksi äideistään.

He eivät kokonaan irtaantuneet äidistään, vaan he kiinnittivät oman identiteettinsä äitiinsä, koska heillä ei ollut isän ja miehen mallia. Äidistä tuli heidän uskottunsa ja neuvojansa isän sijaan. Mutta äidit eivät kykene osoittamaan pojalle kuinka pojan tulisi ajatella ja toimin kuin mies.

Sen tähden he kokivat ja näkivät miehuuden ja miehenä olemisen naisen näkökulmasta katsottuna, eikä miehen näkökulmasta. Sen tähden he huomaamattaan omaksuivat maailmasta naisen näkökulman. He etääntyivät miesten maailmasta ja kokivat lohdutusta naisten puolelta.

Monet heistä kokivat naiset ja feminiinisyyden parempana kuin miehuuden ja maskuliinisuuden, koska he elivät naisten kanssa saaden vaikutteita naisten herkkyydestä, hyväksynnästä ja rakkaudesta. Heissä ei korostunut maskuliiniset ominaisuudet, vaan feminiiniset. Monet heistä kokivat oman identiteettinsä rakentuvan feminiinisten ominaisuuksien varaan, josta tuli heille roolimalli.

Sen seurauksena he kokivat tyttöjen olevan kuin samaa sukupuolta heidän kanssaan sekä pojista tuli heille ikään kuin vastakkainen sukupuoli. Itse koen ja näen, että heille jäi kaipaus isään ja miehen kosketukseen, kun he olivat poikia.

Kun he kasvoivat ilman isän ja miehen mallia ja omaksuivat feminiinisiä ominaisuuksia, niin heille syntyi seksuaalinen kiinnostus miehiä kohtaan, jotka he kokivat ikään kuin vastakkaiseksi sukupuoleksi. Tämän tähden he kokivat homoseksuaalisia haluja. Homoseksuaalisissa suhteissa on hyvin yleistä, että toinen heistä on maskuliininen ja toinen feminiininen.

Miehet, jotka ovat kasvaneet ilman isää tai isä on laiminlyönyt heitä ja he ovat omaksuneet äitinsä puolelta feminiinisiä ominaisuuksia ovat niitä, jotka ovat homosuhteen feminiininen osapuoli.

Amerikan psykologisen yhdistyksen The American Psychological Association - APA mukaan ei ole olemassa yksimielistä todistetta, joka aiheuttaisi homoseksuaalisuuden. APA on havainnut, että löytyy useita erilaisia tekijöitä, jotka altistavat miehen homoseksuaaliseen käyttäytymiseen. Minun mielestäni psykologia ei ole harmoniassa Jumalan sanan kanssa, koska Jumalan sana käsittelee Jumalan vanhurskautta ja syntiä, mutta psykologia ei tunne kumpaakaan edellä olevaa Jumalan sanan käsitettä.

Lapsuudessa koettu epäterve suhde naisiin. He voivat tukahduttaa pojan liiallisella ja ylenmääräisellä huolenpidolla. He voivat kontrolloida, hallita ja ylisuojella häntä sekä johdatella poikaa kokemaan naismaisia tuntemuksia ja ettei hän ole kelvollinen mieheksi.

He voivat uskoa omia ongelmiaan miessuhteistaan pojalle, kuten konfliktit isän, isoisän tai veljen kanssa. Nainen voi arvostella poikaa hänen heikkouksistaan, aiheuttaen hänelle häpeäntunteita, turvattomuutta sekä epävarmuutta. Joskus naisen toiminta voi vaikuttaa pojassa häpeäntunnetta siitä että hän on miespuolinen henkilö.

Tällainen käytös aiheuttaa pojalle häpeäntunteen omaa sukupuoltaan kohtaan. Nainen voi myös kertoa pojille kohteliaisuuksia, jotka ovat liioiteltuja, epätodellisia sekä teennäisiä. Nainen voi tehdä pojasta naismaisen esimerkiksi pukemalla hänet tytön mekkoon tai jopa kertoa pojalle, että hän on tyttö, eikä poika.

Äidit voivat takertua poikaansa tunteen tasolla sekä fyysisesti vaatien poikaa pitämään huolta heistä sekä syyllistää poikaa, jos hän pyrkii itsenäistymään, aikoen elää omaa elämäänsä. Nainen äiti, sisar, lapsenvahti jne. He voivat jättää oven auki vaihtaessaan vaatteita, ollessaan suihkussa tai muulla tavalla ovat pojan lähellä alastomana tai alusvaatteet päällä. He voivat seksualisoida poikaa kommentoimalla pojan kehosta tai kertomalla pojalle omasta seksielämästään.

Nainen voi myös seksuaalisesti hyväksikäyttää poikaa. Poika joka kokee naisen vastenmielisenä voi kokea naisia kohtaan katkeruutta, vastenmielisyyttä, inhoa sekä jopa vihaa. Jotkut eivät kaikki homomiehet tuntevat vastenmielisyyttä naisia kohtaan. Edellä kuvatut tuntemukset voivat kehittyä joillakin miehillä sellaiseen suuntaan, että he torjuvat seksuaalisen viehtymyksen naisia kohtaan. Joissakin tapauksissa, jossa nainen on käyttänyt poikaa seksuaalisesti hyväkseen se tapahtuu pojan maailmassa liian aikaisin ja siitä tulee hänelle pelottava ja ahdistava kokemus.

Tämä voi johdattaa pojan hylkäämään seksuaalisen viehtymyksen naisia kohtaan ja johdattaa hänet harjoittamaan homoseksuaalisuutta. Nainen joka on vaikuttanut pojan kehittymiseen siten, että häntä on kasvatettu omaksumaan feminiinisiä ominaisuuksia kokee naiset turvallisina ja lohdullisina.

Tällaisessa tapauksessa pojan kehittyessä mieheksi hän käyttäytyy ja ajattelee kuten naiset, jonka seurauksena hän voi kiinnostua seksuaalisesti miehistä, sillä hän kokee olevansa ikään kuin eri sukupuolta miesten kanssa, koska hän on omaksunut feminiinisiä ominaisuuksia itselleen. Monet homomiehet kokevat naisten olevan voimakkaita, hallitsevia ja kontrolloivia. He voivat nähdä naiset manipuloivina ja vaativina.

Jotkut homomiehet kokevat naisten olevan tyhmiä, heikkoja, ongelmia aiheuttavina, valittajina sekä vinkujina. Jotkut homomiehet voivat ihannoida naisia pitäen heitä miehiä älykkäämpinä, epärealistisen puhtaina tai jopa "pyhinä". He voivat kokea naiset suojelijoina. Poikien epäterveet lapsuuden kokemukset naisten kanssa voivat luoda miehen mieleen vääristyneen käsityksen hänen suhteestaan naisiin. Homomies voi kokea olevansa naisia heikompi ja ettei naiset ole kiinnostuneita hänestä tai että hän on alempiarvoinen kuin nainen.

Hän voi kokea olevansa kykenemätön suoriutumaan intiimistä suhteesta naisen kanssa. Hän voi myös toisaalta kokea olevansa naista ylempiarvoinen ja että hän on paljon parempi kuin heikompi sukupuoli. Monien homomiesten elämässä naisilla on ollut hallitsevampi osuus heidän elämässään. He ovat kokeneet lapsuudessaan suhteensa naisiin joko rakastavina tai negatiivisina, mutta hyvin usein nainen on toiminut roolimallina heidän elämässään ja miehillä on ollut vain vähäinen vaikutus heihin.

Miehet jotka kasvavat ympäristössä, jossa nainen toimii heille roolimallina saa aikaan sen, että poika kasvaessaan mieheksi identifioi itsensä enemmän naiseksi kuin mieheksi. Jotkut heistä jopa toivovat, että he olisivat naisia ja erikoisesti silloin jos he kokevat häpeää omasta sukupuolestaan.

Kun poika kasvaa mieheksi tällaisessa ympäristössä, niin se vaikuttaa siten, että hän näkee itsensä naisena miehen kehossa. Jos poika kasvaessaan mieheksi omaksuu itselleen voimakkaan feminiinisen identiteetin, niin se voi johdattaa hänet kokemaan, että hän on sukupuoleton.

Vääristynyt kuva naisesta sekä omasta itsestä suhteessa naisiin voi estää poikaa kehittymästä heteroseksuaaliseksi mieheksi. Hän voi kokea ettei naiset ole seksuaalisesti kiinnostavia ja haluttavia. Hän voi myös kokea ettei hänellä ole seksuaalisesti mitään annettavaa naisille. Tämän tähden naiset eivät kiinnosta häntä seksuaalisesti. Väärät tuntemukset omasta sukupuolesta. He kokivat etteivät he ole samanlaisia muiden poikien kanssa.

He kokivat olevansa erilaisia kuin muut pojat. Tällaista tilaa kutsutaan sukupuolen ristiriidaksi. Sukupuoli ristiriidasta kärsivä poika kokee ettei hän kykene saavuttamaan maskuliinisia ominaisuuksia ja piirteitä. Pojan täytyy kyetä näkemään miehen roolimalli, jonka mukaisesti hän voi kasvaa ja kehittyä.

Jos poika kokee sukupuolueettomuutta tai ristiriitaa koskien omaa sukupuoltaan, niin hän voi käydä läpi tuskallisen kipeän konfliktin siitä millainen miehen täytyy olla ja ettei hänestä koskaan voi tulla miestä. Kyvyttömyys ratkaista se miten pojasta voisi kehittyä mies johtaa hyvin usein homoseksuaalisuuteen. CGW tuo selonteossaan esille muutamien tutkijoiden lausuntoja, jotka vahvistavat yllä olevat tiedot:.

Sukupuoli identiteetin patologian historian mukaan  naismaisuus ja krooninen äärimmäinen epämaskuliinisuus on paljon yleisempää homomiesten keskuudessa kuin heteromiesten keskuudessa. Lukuisat tutkimukset ja niiden tulokset osoittavat, että lapsuuden sukupuoli identiteetin häiriöt ovat kytköksissä aikuisiän homoseksuaalisuuteen.

A Contemporary Psychoanalytic Perspective. Analyysien ja tutkimuksien mukaan miehillä ja naisilla, jotka ovat homoseksuaaleja on ollut lapsuudessaan paljon enemmän ristikkäistä seksuaalista käyttämistä kuin heteroseksuaaleilla. Useimmista naismaisista miehistä kasvaa homoseksuaaleja ja useimmat homomiehet olivat lapsina naismaisia. Huolimatta lausunnon poliittisprovosoivasta luonteesta, niin todisteet tukevat tätä lausuntoa.

Itse asiassa tutkimuksen löydökset voivat olla kaikkein johdonmukaisimpia, erittäin hyvin dokumentoituja ja merkittävimpiä löytöjä koko seksuaalisen suuntautumisen tutkimuksen kentällä sekä ehkä koko ihmispsykologian alalla. Tämä voi johtua seksuaalisesta hyväksikäytöstä häirinnästä, kiusaamisesta, hylätyksi tulemisesta, osattomuuden kokemuksesta sekä vieraantumisesta muita miehiä kohtaan tai kokemuksesta ettei hän sovi yhteen muiden miesten kanssa.

Jos nainen valittaa tai kritisoi miehiä pojan kuullen, niin se voi aiheuttaa sen, että poika suhtautuu halveksuen miehiä kohtaan, johtaen hänet eristäytymään pojista ja miehistä. Tämän seurauksena pojalla on vain vähän vuorovaikutusta muiden poikien ja miesten kanssa. Sukupuolen ristiriita voi myös johtua siitä että kontaktit ja yhteydet samaan sukupuoleen puuttuvat tai ovat hyvin vähäiset.

Poikien negatiiviset kokemukset miesten kanssa voi vaikuttaa joissakin pojissa epäterveitä suhteita miesten kanssa kun he ovat aikuisia. Tutkimukset osoittavat, että muutamat asiat vaikuttavat epäterveen suhteen muodostumiseen: Vastustaminen, erottautuminen, vääristymä ja turvattomuus.

Pojat, jotka kokevat, että muut miehet hyljeksivät, vihaavat tai inhoavat heitä kehittävät suojamuurin. Pojat, jotka erottautuvat ottavat etäisyyttä muista miehistä.

Pojat, joilla on suhteissaan vääristymä ovat taipuvaisia ahdistuneisuuteen sekä pinnallisuuteen muiden miesten seurassa. Nämä pojat esiintyvät ystävällisinä, mutta he ovat väärän minä kuvan vallassa, jonka kautta he pyrkivät suojaamaan omaa pelokkuuttaan.

Pojat, jotka kokevat turvattomuutta usein kaipaavat, että heistä pidettäisiin huolta ja heille voi tulla pakkomielle miehen läheisyydestä.

Heistä voi tulla riippuvaisia muitten miesten huomiosta, kiintymyksestä ja hyväksynnästä, joka voi johtaa homoseksuaalisen identiteetin muodostumiseen. Jokaisella on terve tarve yhteyteen oman sukupuolen edustajien kanssa. Jos miehet hyljeksivät poikaa, niin hänen luonnollinen tarpeensa terveeseen yhteyteen oman sukupuolen edustajaan ei toteudu. Täyttymättömät tarpeet hyvin usein muuttuvat kaipaukseksi sekä jopa hillittömäksi haluksi.

Jos poika ei saa kokea luonnollista yhteyttä miesten kanssa, niin se voi ajaa hänet kaipaamaan ja haluamaan miehen huomiota, läheisyyttä ja rakkautta homoseksuaalinen suhde. Seuraavien psykiatrien lausunnot vahvistavat tämän:. Jokaisella lapsella on terve tarve samaistua positiivisesti samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa, johon kuuluu ystävyys-suhteita saman sukupuolen kanssa sekä varmuus omasta seksuaalisesta identiteetistä.

Pojalle voi kehittyä homoseksuaalisia tuntemuksia jos edellä olevat tarpeet eivät ole täyttyneet. Nuoruusiässä olevan ihmisen täyttymättömät tarpeet vääristyvät aiheuttaen seksuaalisia tuntemuksia omaa sukupuoltansa kohtaan. Vuonna venäläinen käyttäytymisen tutkija Ivan Pavlov havaitsi, että koiran voi ehdollistaa kuolaamaan soittamalla ovikelloa. Normaalisti koirat kuolaavat kun niille annetaan ruokaa. Pavlov soitti ensin ovikelloa ja antoi heti sen jälkeen koiralle ruokaa.

Jonkin ajan päästä hän soitti pelkästään ovikelloa eikä antanut koiralle ruokaa, mutta siitä huolimatta koira alkoi kuolaamaan. Kun Pavlov yhdisti ovikellon äänen ruuan kanssa, niin hän kykeni herättämään fysiologisen kuolaamisreaktion koiralle.

Tämä prosessi tunnetaan nimellä ehdollistamisen refleksi tai klassinen ehdollistaminen. Kun mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen poikaa, niin poika joutuu alttiiksi ärsykkeille kuten sukupuolielimet, keho ja ääni. Kaikista pojista ei tule homoseksuaaleja, joita aikuinen mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen tai jotka harrastavat seksileikkejä ja kokemuksia muiden poikien kanssa. Kuitenkin monet todisteet osoittavat, että joistakin pojista tulee homoseksuaaleja edellä mainituista syistä.

Pornografian vaikutuksella on myös joissakin tapauksissa vaikutuksia miksi joistakin pojista tulee homoseksuaaleja. Pornografia ja masturbointi voivat myös laukaista joissakin tapauksissa homoseksuaalisuuden synnyn ja valinnan pojan elämässä. Kun poika oppii tietyn tavan seksuaalisuuden harjoittamiselle, niin jatkaessaan niiden harjoittamista hän vahvistaa tätä käyttäytymistä.

Kun poika peittää tunneperäistä ahdistusta, niin hän voi käyttää sen vahvistamiseen tiettyä seksuaalista tapaa, niin että hän turvautuu siihen yhä uudestaan etsien siitä helpotusta.

Homomiehet joiden kanssa CGW: Miespuolisten pornografisten kuvien katselu voi vahvistaa poikaa luulemaan, että hän on homoseksuaali. Tästä voi sitten kehittyä opittu tapa toteuttaa seksuaalista identiteettiä. Jotkut pojat, joita aikuinen mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen pohtivat heidän omaa seksuaalisuuttansa.

He voivat tietää, että miehen kuuluisi harrastaa seksiä naisen kanssa ja siksi se voi hämmentää heitä kun he näkevät, että aikuinen mies nauttii seksistä heidän kanssaan. Erikoisesti tämä hämmentää pojan mieltä jos pojan seksuaalisuus herää silloin kun mies käyttää häntä seksuaalisesti hyväkseen.

Monet pojat, joita aikuinen mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen kokevat valtavia syyllisyyden ja häpeän tunteita.

Joidenkin kohdalla häpeä muuttuu negaatioksi maskuliinisuutta kohtaan, aiheuttaen heidät kokemaan, että on väärin olla poika.

Eräs ikävä ja traaginen piirre homoseksuaalisessa pedofiliassa on, että miehet jotka käyttävät seksuaalisesti hyväksi poikia johdattavat heidän uhrinsa homoseksuaalisuuteen sekä pedofiliaan.

Todisteet osoittavat, että suuri osa homoseksuaaleista ja pedofiileistä ovat joutuneet lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Eräs huomattava löydös tutkimuksessa oli, että 46 prosenttia homomiehistä ja 22 prosenttia lesboista raportoivat kokeneensa itse seksuaalisen hyväksikäytön lapsena saman sukupuolen seksirikoksen uhrina.

Kontrastina on että vain 7 prosenttia heteromiehistä ja yksi prosentti heteronaisista raportoi tulleensa hyväksikäytetyksi lapsena saman sukupuolen toimesta.

Journal of the American Medical Association julkaisu ja tutkimus David Finkelhor on tunnettu lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkija, joka on todennut tutkimuksissaan, että ne pojat, jotka olivat olleet miehen seksuaalisen hyväksikäytön uhreina olivat itse aikuisiässä neljä kertaa useammin homosuhteissa kuin pojat, joilla ei ole ollut samanlaista kokemusta.

Sen lisäksi nuoret pojat ovat kertoneet homoseksuaalisuutensa johtuvan siitä, että mies on käyttänyt heitä lapsena seksuaalisesti hyväkseen. Watkins and Bentovim, s. Child Abuse and Neglect julkaisun mukaan 59 prosenttia miespuolisista seksuaalirikollisista oli joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi lapsuudessa.

Journal of Child Psychiatryn mukaan seksuaalisen hyväksikäytön kokeneilla pojilla on taipumus toistaa oma kokemuksensa siten että hänestä tulee hyökkääjä ja joku toinen on uhri. Watkinsin mukaan useat tutkimukset vahvistavat, että prosenttisesti miespuoliset seksuaaliset hyväksikäyttäjät ovat joutuneet itse hyväksikäytön uhreiksi.

Kiistattomat todisteet osoittavat, että oman sukupuolen edustajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuminen vaikuttaa joidenkin kohdalla homoseksuaalisuuden syntymisen. Joidenkin tutkijoiden mukaan biologisilla tekijöillä ei ole suoraa syy yhteyttä homoseksuaalisuuden synnyssä, mutta voisi osaltaan vaikuttaa homoseksuaalisuuden syntyyn. Tässä kohden olen täysin eri mieltä näiden tutkijoiden kanssa sillä lukuisat aikaisemmat tekijät todistavat selkeästi, että homoseksuaalisuus syntyy ja kehittyy tietyissä sosiaalisissa tilanteissa kuten esim.

Ihmisen biologialla, geeneillä ja perimällä ei ole mitään tekemistä homoseksuaalisuuden syntyyn, vaan se kehittyy kun lapsi joutuu alttiiksi tietyille sosiaalisille tilanteille, jotka vääristävät hänen omakuvansa sekä kun hän joutuu seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi jne. Opittu tapa ja valinta ei geneettinen ominaisuus. Edellä olevat asiat, jotka perustuvat luotettaviin tutkimuksiin ja tietoon todistavat kiistattomasti, että homoseksuaalisuus on opittu tapa ja valinta, ei geneettinen ominaisuus.

Näihin tutkimuksiin perustuen voidaan myös sanoa, että homoseksuaalisuus on seksuaalinen vääristymä, jonka aiheuttavat tietyt tekijät. Homoseksuaali on hyvin usein tiettyjen haitallisten ja negatiivisten tekijöiden uhri, jonka seurauksena hän oppii toteuttamaan homoseksuaalista käyttäytymistä sekä valitsee homoseksuaalisen identiteetin.

Synnynnäisen ominaisuuden teorian vääristymä. Hyvin usein kuulen homoseksuaalisuuden synnynnäisen ominaisuuden puolesta puolustuspuheen, joka alkaa sanoilla, että minä olen ollut jo ihan pikkulapsesta lähtien homoseksuaali, sillä olen syntynyt homoksi ja siksi jo pikkupoikana olin kiinnostunut pojista.

Edellä oleva puolustuspuhe ei ole todiste homoksi syntymisen puolesta, vaan on todiste ihmisessä olevan seksuaalisuuden heräämisestä, joka voi kohdistua omaan sukupuoleen, mutta sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä homoksi syntymisen kanssa.

Parille homoseksuaaliseen seuraa s sex

Tieteilijät päättivät säilyttää heteroseksuaalisuuden ja homoseksuaalisuuden erilliset kategoriat, ja lisäksi erottivat toisistaan homoseksuaaliset teot ja homoseksuaalisen henkilön, mikä mahdollisti homoseksuaalisuuden säilyttämisen olemisen muotona. Ihmiset alkoivat julistaa identiteettinsä olevan homoseksuaali. Se liittyi miespuolisilla homoseksuaaleilla tehtyihin sosiologisiin tutkimuksiin ja homoseksuaaliksi leimautumisen sosiaalisiin vaikutuksiin.

Seksuaali-identiteetin ajatus kiteytyy kaapista ulostulemisessa. Homoseksuaalisuus seksuaali-identiteettinä muutti kysymyksen siitä mikä saa ihmisen kehittymään homoseksuaaliksi muotoon mikä saa ihmisen kehittymään henkilöksi joka identifioituu homoseksuaaliksi. Tällöin homoseksuaalisuuden tutkimus kohdistui identiteetin muotoutumisen tutkimiseen. Plummerin mukaan tällöin ei ole tarkoituksena löytää homoseksuaalisuuden kausaalisia syitä, vaan kehtysprosesseja jotka saavat yksilön rakentamaan ja pitämään yllä tiettyä seksuaali-identiteettiä.

Seksuaali-identiteetti tarkoittaa, että yksilö kategorisoi itsensä tietynlaiseksi henkilöksi kokemusten ja tunteiden valossa. Tutkijat ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että luultavasti esiintyy erilaisia homoseksuaalisuuden tyyppejä. Tämä tarkoittaa että homoseksualisuus ei ole vain yhdenlainen asia ja sitä että kaikki homoseksuaalit eivät ole homoseksuaaleja samoista syistä. Yleisen käsityksen mukaan on rooleiltaan kahdenlaisia homomiehiä: Näihin on tarjottu selitykseksi sitä kumpi rooleista tuntuu henkilölle luontevammalta.

Mutta monet homomiehet identifioituvat molemmiksi, josta käytetään sanaa versatile. Toisaalta kaikkia homomiehiä anaaliyhdyntä ei edes kiinnosta ja suosivat muita seksin muotoja. Osa miehistä ei identifioidu topeiksi, bottomeiksi, eikä versatileiksi ollenkaan. Osa ei edes identifioidu homoiksi, vaikka harrastaisivat anaaliyhdyntää miesten kanssa. Nämä identifioituvat men that have sex with men MSM -kategoriaan ja ovat usein myös heteroseksuaalissa suhteissa.

Tutkimusten mukaan top-miehet ovat useammin antava osapuoli myös suuseksissä ja top-miehet identifioituvat harvimmiten homoiksi ja heillä on myös eniten sisäistettyä homofobiaa , itseinhoa homoseksuaalisia halujaan kohtaan. Homoseksuaalisuutta pidettiin mielisairautena, mutta psykiatrian kyky selittää homoseksuaalisuutta ilmeni heikoksi. Biologisia selityksiä homoseksuaalisuudelle alettiin etsiä, kun psykiatriassa käytetyt ympäristöön liittyvät sosiaaliset ja kulttuuriset selitykset olivat pieniä kiinteiltä vaikutuksiltaan ja kausaatioiltaan epämääräisiä.

Ensimmäiseksi biologit etsivät homoseksuaalisuuden selitystä aikuisten ihmisten hormoneista. Homomiesten ja heteromiesten testosteroni- ja estrogeenipitoisuudet kuitenkin havaittiin samantasoiksi ja aikuisten poikkeavien hormonipitoisuuksien hypoteesi kaatui. Tämän jälkeen homoseksuaalisen syytä on etsitty syntymää edeltävistä sikiön kohdussa kokemista hormonialtistuksista.

Hypoteesiä tukee se fakta, että testosteronille altistavaa CAH-sairautta sairastavista naisista 37 prosenttia on lesboja tai biseksuaaleja. Toisaalta hypoteesiä vastaan puhuu se, että hormonaalisista ongelmista sikiövaiheessa kärsineet, joille on tullut hormonaalisista poikkeavuuksista sukupuolielinten tai sukurauhasten epämuodostumia, eivät ole homoseksuaaleja. Baileyn ja Pillardin homomiehillä vuonna tekemässä geenitutkimuksessa on todistettu homoseksuaalisuuden periytyvyys.

Homoseksuaalisuus ei ole prosenttisesti periytyvää, mikä tekee siitä multifaktoriaalisesti periytyvää, mikä tarkoittaa että homoseksuaalisuuden periytyvyyteen vaikuttavat muutkin tekijät kuin vain geenit. Tutkimusten mukaan kuitenkin jopa identtisten kaksosten joilla on ollut sama kasvuympäristö, seksuaaliset suuntautumiset voivat olla toisistaan poikkeavia.

Geenit selittävät identtisten kaksosten homoseksuaalisuudesta vain 52 prosenttia. Vuonna Hamer löysi homomiesten X-kromosomeista yhteneviä kohtia. Tutkijat ovat yrittäneet löytää "homogeeniä" sitä löytämättä.

Geenitutkimuksessa hyödynnetään nykyään epigenetiikkaa ja on kehitetty epigeneettisiä selitysmalleja, joissa keskitytään hormoneille herkkyyteen. Hormoneihin keskitytään CAH-sairaudesta tiedetyn pohjalta. Ympäristötekijöistä homoseksuaalisuuden esiintymiseen vaikuttavat ei-jaetut tekijät, joskin naispuolisten homoseksuaalien kohdalla myös jaettu ympäristö saattaa olla merkittävässä roolissa. Miesten ja naisten homoseksuaalisuuden etiologia näyttää olevan erilainen, sillä erimunaisten kaksosten osalta yhden kaksosen homoseksuaalisuus on yhteydessä toisen kaksosen kohonneeseen homoseksuaalisuuden todennäköisyyteen ainoastaan silloin, kun he ovat samaa sukupuolta.

Kaksostutkimuksia on arvosteltu vinoutuneisuudesta, sillä ne ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen. Todennäköisesti ne kaksosparit, joissa molemmat osapuolet ovat homoseksuaaleja, ovat olleet halukkaampia ilmoittautumaan kuin sellaiset, joissa vain toinen osapuoli on homoseksuaalinen. Homoseksuaalisuus ei ole valinta eivätkä homoseksuaalit valitse elämäntapaansa. Olsonin teorian mukaan homoseksuaalisuus johtuisi aivopuoliskojen dominanssista.

Heteronaisilla ja homomiehillä yleensä oikea aivopuolisko on dominoiva. Sen sijaan heteromiehillä ja lesboilla yleensä vasen aivopuolisko on dominoiva. Olson arvelee että geeni tai hormoni säätelee sitä kumpi aivopuolisko dominoi.

Lesbojen ja heteromiesten oikea aivopuolisko on vasempaa suurempi, ja hermoyhteyksiä on enemmän oikeassa mantelitumakkeessa. Homoseksuaalisuuden evolutiivinen selitys saattaa olla, että homomiehen siskot ovat poikkeuksellisen viehättäviä, vetävät miehiä puoleensa ja saavat enemmän lapsia kuin muut naiset. Homoseksuaaleina itseään pitävien osuuden selvittäminen väestöstä ei ole helppoa.

Osuuden selvittämisessä on otettava huomioon kriteerit joita käytetään, rajat ja aikajakso jonka sisällä seksuaalinen suuntautuminen määritellään. Niitten ihmisten määrä, joilla on tunteita samaa sukupuolta kohtaan voi olla suurempi kuin niitten määrä, jotka myös toteuttavat käytännössä näitä tunteita. Toisaalta taas tunteita toteuttavien ihmisten määrä voi olla suurempi kuin ihmisten, jotka varsinaisesti määrittelevät itsensä homoksi, lesboiksi tai bi-seksuaaliksi.

Seksuaalista identiteettiä on Suomessa tutkittu satunnaisotoksiin perustuvilla kysely- ja haastattelututkimuksilla ja Homoseksuaalisuuden juridisissa historioissa länsimaissa on nähtävissä jako kahteen perinteeseen: Ranskan vallankumouksen vaikutus lakijärjestelmiin näkyy erityisesti lakien suhteessa yksityisyyteen.

Ranskan vallankumouksen traditiossa yksityiset käytännöt, esimerkiksi homoseksuaaliset teot, eivät olleet rangaistavia, elleivät ne sisältäneet väkivaltaa tai seksiä alaikäisten kumppaneiden kanssa, mutta poliisi ja juridinen järjestelmä puuttuivat säännöllisesti julkisuudessa tapahtuneisiin tekoihin. Toinen lakijärjestelmä, joka oli yleisempi protestanttisissa maissa, piti sisällään erilaisen käsityksen siitä, mitä valtion tulee kontrolloida.

Tässä traditiossa katsottiin olemassa olevan itsessään moraalittomia tekoja, joista tulisi rangaista sellaisina myös sekulaarisen lain edessä. Samaa sukupuolta olevien parien avioliitto on hyväksytty lailla seuraavissa maissa: Hollannissa vuodesta , Belgiassa , Espanjassa , [51] Kanadassa , [52] Etelä-Afrikassa , [53] Norjassa , [54] Ruotsissa , [55] Portugalissa , [56] Islannissa [57] , Argentiinassa [58] [59] , Tanskassa [60] , Uruguayssa [61] , Uudessa-Seelannissa [62] , Ranskassa [63] , Isossa-Britanniassa [64] , Yhdysvalloissa [65] ja Suomessa [66].

Asenteet homoseksuaalisuuden hyväksyttävyydestä vaihtelevat suuresti maittain. Yhdysvaltalaisen Pew Research Centerin kyselytutkimuksessa vuonna asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan olivat myönteisimmät länsimaissa ja etenkin Euroopan unionin maissa, joista useimmissa yli kolme neljäsosaa oli sitä mieltä, että yhteiskunnan tulisi hyväksyä homoseksuaalisuus.

Yhdysvalloissa hyväksyjiä oli 60 prosenttia, Japanissa 54 prosenttia, Israelissa 40 prosenttia, Venäjällä 16 prosenttia ja latinalaisessa Amerikassa keskimäärin hieman yli puolet. Afrikassa ja muslimimaissa homoseksuaalisuuden hyväksyntää kannatti useimmiten alle 10 prosenttia väestöstä. Homoseksuaalisuus hyväksyttiin yleisesti sitä harvemmin, mitä suurempi merkitys uskonnolla on yhteiskunnassa. Nuoret vastaajat olivat useissa maissa hyväksyvämpiä kuin vanhat.

Vuonna julkaistun syrjintää selvittävän Eurobarometrin mukaan Euroopan unionin maitten vastaajista 71 prosenttia on sitä mieltä, että seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä tulisi olla samat oikeudet kuin heteroseksuaaleilla.

Vastaajista 61 prosenttia tukee samaa sukupuolta olevien avioliittojen sallimista kaikkialla Euroopassa. Suomessa asenteet samaisen Eurobarometrin mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat myönteisempiä kuin Euroopan unionissa keskimäärin: Suomessa homot ja lesbot kokevat syrjintää yhä työpaikoilla ja kouluissa , vaikka laki syrjinnän tiukasti kieltääkin. Tutkimusten mukaan homojen ja lesbojen työsyrjinnästä on näyttöä.

Toisaalta, ne jotka salaavat seksuaalisen suuntautumisensa, näkevät syrjintää tapahtuvan useammin omalla työpaikallaan. Monille uskonnoille on ollut ominaista kielteinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen.

Monien uskontokuntien piirissä seksuaalivähemmistöt ovat muodostaneet itsenäisiä ryhmiä, joissa homoseksuaalisuus on sallittua. He ovat itse ansainneet kuolemansa. Homoseksuaali yleistyi käsitteenä luvun lopulla ja luvun alussa sekä korvasi aikaisemmin käytössä olleet sanat, joista sodomiitti lienee tunnetuin. Lääketieteessä käytettiin pitkään rinnakkain lukuisia sanoja kuvaamaan samaa ilmiötä, mutta sanat olivat osin ristiriitaisia keskenään.

Tällaisia sanoja olivat esimerkiksi inversio , uranismi , uniseksuaalisuus , biseksuaalisuus ja psyykkinen hermafrodismi. Käsite homofilia pyrki korostamaan rakkauden ja ihmissuhteen merkityksen tärkeyttä pelkän seksuaalisen mieltymyksen lisäksi. Michel Foucault kirjoittaa, että ennen kuin termi homoseksuaali stabiloi seksuaalisen erilaisuuden, sodomiitti oli ollut vain sarja tekoja siinä missä homoseksuaalisuus nyt nimesi ihmisryhmän.

Suomessa homoseksuaalisuus oli rikos vuoteen asti. Entisen lain mukaan samaan sukupuolen kanssa harjoitetusta haureudesta voitiin tuomita ankarimmillaan kahden vuoden vankeusrangaistukseen. Homoseksuaalista käyttäytymistä on havaittu noin 1  lajilla, joista Yleisintä se on Australiassa elävillä mustajoutsenilla, joiden pariskunnista noin neljännes on keskenään samaa sukupuolta, useimmat koiraspareja.

Useimmat näistä pariskunnista hoivaavat yhdessä joko omaa tai muilta ryöstettyä jälkikasvua, ja koirasparien hoivaamilla poikasilla on jopa suurempi eloonjäämisprosentti kuin heteroparien hoivaamilla. Tutkimuksissa on havaittu ympäristömyrkkynä esiintyvän metyylielohopean aiheuttavan iibislinnuissa homoseksuaalista käytöstä.

Elohopea muuttaa koiraiden sukupuolihormonien, testosteronin ja estradiolin tasoja. Georgetownin yliopiston professori Janet Mann on esittänyt teorian, jonka mukaan ainakin delfiinien homoseksuaalinen käyttäytyminen olisi evolutiivisesti eduksi, koska se vähentäisi lajinsisäistä , erityisesti urosten välistä, aggressiota. Urospingviiniparien on havaittu kestäneen eliniän, lähde?

Vuonna Central Park Zoo -eläintarhassa Yhdysvalloissa erään samasukupuolisen parin kivi korvattiin hedelmöittyneellä munalla, jota pari hautoi ja josta kuoriutuneen poikasen se kasvatti omanaan. Orangeilla on havaittu homoseksuaalista käytöstä.

Vuonna Oslon yliopiston luonnonhistoriallisessa museossa avattiin Against Nature? Museossa esiteltiin näytekappalein ja kuvin joitakin eläinlajeja, joilla homoseksuaalisuutta väitetään esiintyvän. Lajit vaihtelevat pienistä hyönteisistä kaskelotteihin.

Eläinten käyttäytymisen luonnehtimista homoseksuaalisuudeksi on arvosteltu antropomorfismista eli ihmisen ominaisuuksien sijoittamisesta eläimiin. Masennuksen esiintyvyys on homomiehillä kolminkertainen kokonaisväestöön verrattuna. Koska masennus on itsemurhan riskitekijä, homomiehillä on myös korkeampi itsemurhan riski.

Monien homomiesten elämässä naisilla on ollut hallitsevampi osuus heidän elämässään. He ovat kokeneet lapsuudessaan suhteensa naisiin joko rakastavina tai negatiivisina, mutta hyvin usein nainen on toiminut roolimallina heidän elämässään ja miehillä on ollut vain vähäinen vaikutus heihin.

Miehet jotka kasvavat ympäristössä, jossa nainen toimii heille roolimallina saa aikaan sen, että poika kasvaessaan mieheksi identifioi itsensä enemmän naiseksi kuin mieheksi. Jotkut heistä jopa toivovat, että he olisivat naisia ja erikoisesti silloin jos he kokevat häpeää omasta sukupuolestaan. Kun poika kasvaa mieheksi tällaisessa ympäristössä, niin se vaikuttaa siten, että hän näkee itsensä naisena miehen kehossa. Jos poika kasvaessaan mieheksi omaksuu itselleen voimakkaan feminiinisen identiteetin, niin se voi johdattaa hänet kokemaan, että hän on sukupuoleton.

Vääristynyt kuva naisesta sekä omasta itsestä suhteessa naisiin voi estää poikaa kehittymästä heteroseksuaaliseksi mieheksi. Hän voi kokea ettei naiset ole seksuaalisesti kiinnostavia ja haluttavia. Hän voi myös kokea ettei hänellä ole seksuaalisesti mitään annettavaa naisille. Tämän tähden naiset eivät kiinnosta häntä seksuaalisesti. Väärät tuntemukset omasta sukupuolesta. He kokivat etteivät he ole samanlaisia muiden poikien kanssa. He kokivat olevansa erilaisia kuin muut pojat.

Tällaista tilaa kutsutaan sukupuolen ristiriidaksi. Sukupuoli ristiriidasta kärsivä poika kokee ettei hän kykene saavuttamaan maskuliinisia ominaisuuksia ja piirteitä. Pojan täytyy kyetä näkemään miehen roolimalli, jonka mukaisesti hän voi kasvaa ja kehittyä.

Jos poika kokee sukupuolueettomuutta tai ristiriitaa koskien omaa sukupuoltaan, niin hän voi käydä läpi tuskallisen kipeän konfliktin siitä millainen miehen täytyy olla ja ettei hänestä koskaan voi tulla miestä. Kyvyttömyys ratkaista se miten pojasta voisi kehittyä mies johtaa hyvin usein homoseksuaalisuuteen. CGW tuo selonteossaan esille muutamien tutkijoiden lausuntoja, jotka vahvistavat yllä olevat tiedot:. Sukupuoli identiteetin patologian historian mukaan  naismaisuus ja krooninen äärimmäinen epämaskuliinisuus on paljon yleisempää homomiesten keskuudessa kuin heteromiesten keskuudessa.

Lukuisat tutkimukset ja niiden tulokset osoittavat, että lapsuuden sukupuoli identiteetin häiriöt ovat kytköksissä aikuisiän homoseksuaalisuuteen. A Contemporary Psychoanalytic Perspective. Analyysien ja tutkimuksien mukaan miehillä ja naisilla, jotka ovat homoseksuaaleja on ollut lapsuudessaan paljon enemmän ristikkäistä seksuaalista käyttämistä kuin heteroseksuaaleilla. Useimmista naismaisista miehistä kasvaa homoseksuaaleja ja useimmat homomiehet olivat lapsina naismaisia.

Huolimatta lausunnon poliittisprovosoivasta luonteesta, niin todisteet tukevat tätä lausuntoa. Itse asiassa tutkimuksen löydökset voivat olla kaikkein johdonmukaisimpia, erittäin hyvin dokumentoituja ja merkittävimpiä löytöjä koko seksuaalisen suuntautumisen tutkimuksen kentällä sekä ehkä koko ihmispsykologian alalla.

Tämä voi johtua seksuaalisesta hyväksikäytöstä häirinnästä, kiusaamisesta, hylätyksi tulemisesta, osattomuuden kokemuksesta sekä vieraantumisesta muita miehiä kohtaan tai kokemuksesta ettei hän sovi yhteen muiden miesten kanssa.

Jos nainen valittaa tai kritisoi miehiä pojan kuullen, niin se voi aiheuttaa sen, että poika suhtautuu halveksuen miehiä kohtaan, johtaen hänet eristäytymään pojista ja miehistä. Tämän seurauksena pojalla on vain vähän vuorovaikutusta muiden poikien ja miesten kanssa. Sukupuolen ristiriita voi myös johtua siitä että kontaktit ja yhteydet samaan sukupuoleen puuttuvat tai ovat hyvin vähäiset.

Poikien negatiiviset kokemukset miesten kanssa voi vaikuttaa joissakin pojissa epäterveitä suhteita miesten kanssa kun he ovat aikuisia. Tutkimukset osoittavat, että muutamat asiat vaikuttavat epäterveen suhteen muodostumiseen: Vastustaminen, erottautuminen, vääristymä ja turvattomuus. Pojat, jotka kokevat, että muut miehet hyljeksivät, vihaavat tai inhoavat heitä kehittävät suojamuurin.

Pojat, jotka erottautuvat ottavat etäisyyttä muista miehistä. Pojat, joilla on suhteissaan vääristymä ovat taipuvaisia ahdistuneisuuteen sekä pinnallisuuteen muiden miesten seurassa. Nämä pojat esiintyvät ystävällisinä, mutta he ovat väärän minä kuvan vallassa, jonka kautta he pyrkivät suojaamaan omaa pelokkuuttaan. Pojat, jotka kokevat turvattomuutta usein kaipaavat, että heistä pidettäisiin huolta ja heille voi tulla pakkomielle miehen läheisyydestä.

Heistä voi tulla riippuvaisia muitten miesten huomiosta, kiintymyksestä ja hyväksynnästä, joka voi johtaa homoseksuaalisen identiteetin muodostumiseen. Jokaisella on terve tarve yhteyteen oman sukupuolen edustajien kanssa. Jos miehet hyljeksivät poikaa, niin hänen luonnollinen tarpeensa terveeseen yhteyteen oman sukupuolen edustajaan ei toteudu. Täyttymättömät tarpeet hyvin usein muuttuvat kaipaukseksi sekä jopa hillittömäksi haluksi. Jos poika ei saa kokea luonnollista yhteyttä miesten kanssa, niin se voi ajaa hänet kaipaamaan ja haluamaan miehen huomiota, läheisyyttä ja rakkautta homoseksuaalinen suhde.

Seuraavien psykiatrien lausunnot vahvistavat tämän:. Jokaisella lapsella on terve tarve samaistua positiivisesti samaa sukupuolta olevaan vanhempaansa, johon kuuluu ystävyys-suhteita saman sukupuolen kanssa sekä varmuus omasta seksuaalisesta identiteetistä. Pojalle voi kehittyä homoseksuaalisia tuntemuksia jos edellä olevat tarpeet eivät ole täyttyneet. Nuoruusiässä olevan ihmisen täyttymättömät tarpeet vääristyvät aiheuttaen seksuaalisia tuntemuksia omaa sukupuoltansa kohtaan.

Vuonna venäläinen käyttäytymisen tutkija Ivan Pavlov havaitsi, että koiran voi ehdollistaa kuolaamaan soittamalla ovikelloa. Normaalisti koirat kuolaavat kun niille annetaan ruokaa.

Pavlov soitti ensin ovikelloa ja antoi heti sen jälkeen koiralle ruokaa. Jonkin ajan päästä hän soitti pelkästään ovikelloa eikä antanut koiralle ruokaa, mutta siitä huolimatta koira alkoi kuolaamaan.

Kun Pavlov yhdisti ovikellon äänen ruuan kanssa, niin hän kykeni herättämään fysiologisen kuolaamisreaktion koiralle. Tämä prosessi tunnetaan nimellä ehdollistamisen refleksi tai klassinen ehdollistaminen. Kun mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen poikaa, niin poika joutuu alttiiksi ärsykkeille kuten sukupuolielimet, keho ja ääni. Kaikista pojista ei tule homoseksuaaleja, joita aikuinen mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen tai jotka harrastavat seksileikkejä ja kokemuksia muiden poikien kanssa.

Kuitenkin monet todisteet osoittavat, että joistakin pojista tulee homoseksuaaleja edellä mainituista syistä. Pornografian vaikutuksella on myös joissakin tapauksissa vaikutuksia miksi joistakin pojista tulee homoseksuaaleja. Pornografia ja masturbointi voivat myös laukaista joissakin tapauksissa homoseksuaalisuuden synnyn ja valinnan pojan elämässä.

Kun poika oppii tietyn tavan seksuaalisuuden harjoittamiselle, niin jatkaessaan niiden harjoittamista hän vahvistaa tätä käyttäytymistä. Kun poika peittää tunneperäistä ahdistusta, niin hän voi käyttää sen vahvistamiseen tiettyä seksuaalista tapaa, niin että hän turvautuu siihen yhä uudestaan etsien siitä helpotusta.

Homomiehet joiden kanssa CGW: Miespuolisten pornografisten kuvien katselu voi vahvistaa poikaa luulemaan, että hän on homoseksuaali. Tästä voi sitten kehittyä opittu tapa toteuttaa seksuaalista identiteettiä. Jotkut pojat, joita aikuinen mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen pohtivat heidän omaa seksuaalisuuttansa.

He voivat tietää, että miehen kuuluisi harrastaa seksiä naisen kanssa ja siksi se voi hämmentää heitä kun he näkevät, että aikuinen mies nauttii seksistä heidän kanssaan. Erikoisesti tämä hämmentää pojan mieltä jos pojan seksuaalisuus herää silloin kun mies käyttää häntä seksuaalisesti hyväkseen. Monet pojat, joita aikuinen mies käyttää seksuaalisesti hyväkseen kokevat valtavia syyllisyyden ja häpeän tunteita. Joidenkin kohdalla häpeä muuttuu negaatioksi maskuliinisuutta kohtaan, aiheuttaen heidät kokemaan, että on väärin olla poika.

Eräs ikävä ja traaginen piirre homoseksuaalisessa pedofiliassa on, että miehet jotka käyttävät seksuaalisesti hyväksi poikia johdattavat heidän uhrinsa homoseksuaalisuuteen sekä pedofiliaan. Todisteet osoittavat, että suuri osa homoseksuaaleista ja pedofiileistä ovat joutuneet lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi.

Eräs huomattava löydös tutkimuksessa oli, että 46 prosenttia homomiehistä ja 22 prosenttia lesboista raportoivat kokeneensa itse seksuaalisen hyväksikäytön lapsena saman sukupuolen seksirikoksen uhrina. Kontrastina on että vain 7 prosenttia heteromiehistä ja yksi prosentti heteronaisista raportoi tulleensa hyväksikäytetyksi lapsena saman sukupuolen toimesta. Journal of the American Medical Association julkaisu ja tutkimus David Finkelhor on tunnettu lasten seksuaalisen hyväksikäytön tutkija, joka on todennut tutkimuksissaan, että ne pojat, jotka olivat olleet miehen seksuaalisen hyväksikäytön uhreina olivat itse aikuisiässä neljä kertaa useammin homosuhteissa kuin pojat, joilla ei ole ollut samanlaista kokemusta.

Sen lisäksi nuoret pojat ovat kertoneet homoseksuaalisuutensa johtuvan siitä, että mies on käyttänyt heitä lapsena seksuaalisesti hyväkseen. Watkins and Bentovim, s. Child Abuse and Neglect julkaisun mukaan 59 prosenttia miespuolisista seksuaalirikollisista oli joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi lapsuudessa.

Journal of Child Psychiatryn mukaan seksuaalisen hyväksikäytön kokeneilla pojilla on taipumus toistaa oma kokemuksensa siten että hänestä tulee hyökkääjä ja joku toinen on uhri.

Watkinsin mukaan useat tutkimukset vahvistavat, että prosenttisesti miespuoliset seksuaaliset hyväksikäyttäjät ovat joutuneet itse hyväksikäytön uhreiksi. Kiistattomat todisteet osoittavat, että oman sukupuolen edustajan seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuminen vaikuttaa joidenkin kohdalla homoseksuaalisuuden syntymisen. Joidenkin tutkijoiden mukaan biologisilla tekijöillä ei ole suoraa syy yhteyttä homoseksuaalisuuden synnyssä, mutta voisi osaltaan vaikuttaa homoseksuaalisuuden syntyyn.

Tässä kohden olen täysin eri mieltä näiden tutkijoiden kanssa sillä lukuisat aikaisemmat tekijät todistavat selkeästi, että homoseksuaalisuus syntyy ja kehittyy tietyissä sosiaalisissa tilanteissa kuten esim. Ihmisen biologialla, geeneillä ja perimällä ei ole mitään tekemistä homoseksuaalisuuden syntyyn, vaan se kehittyy kun lapsi joutuu alttiiksi tietyille sosiaalisille tilanteille, jotka vääristävät hänen omakuvansa sekä kun hän joutuu seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi jne.

Opittu tapa ja valinta ei geneettinen ominaisuus. Edellä olevat asiat, jotka perustuvat luotettaviin tutkimuksiin ja tietoon todistavat kiistattomasti, että homoseksuaalisuus on opittu tapa ja valinta, ei geneettinen ominaisuus.

Näihin tutkimuksiin perustuen voidaan myös sanoa, että homoseksuaalisuus on seksuaalinen vääristymä, jonka aiheuttavat tietyt tekijät. Homoseksuaali on hyvin usein tiettyjen haitallisten ja negatiivisten tekijöiden uhri, jonka seurauksena hän oppii toteuttamaan homoseksuaalista käyttäytymistä sekä valitsee homoseksuaalisen identiteetin.

Synnynnäisen ominaisuuden teorian vääristymä. Hyvin usein kuulen homoseksuaalisuuden synnynnäisen ominaisuuden puolesta puolustuspuheen, joka alkaa sanoilla, että minä olen ollut jo ihan pikkulapsesta lähtien homoseksuaali, sillä olen syntynyt homoksi ja siksi jo pikkupoikana olin kiinnostunut pojista. Edellä oleva puolustuspuhe ei ole todiste homoksi syntymisen puolesta, vaan on todiste ihmisessä olevan seksuaalisuuden heräämisestä, joka voi kohdistua omaan sukupuoleen, mutta sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä homoksi syntymisen kanssa.

Silloin kun poikalapsessa herää seksuaalisuus ja jos hän on esim. Ei ole harvinaista, että pikkupojan ensimmäiset seksuaaliset tunteet tai kokemukset ovat kohdistuneet toiseen poikaan, mutta siitä huolimatta hän on hetero ja elää aikuisena miehenä onnellisena ja seksuaalisesti tyytyväistä elämää parisuhteessa naisen kanssa. Monet ihmiset väärin perustein sanovat, että pikkulapsen seksuaaliset tunteet omaa sukupuoltansa kohtaan olisivat todiste homoksi syntymisestä.

Ilmiö on hyvin tunnettu, sillä kun lapsen seksuaalisuus alkaa herätä, niin hän on kaikin tavoin vielä epäkypsä ilmaisemaan omaa seksuaalisuuttaan ja sen tähden hän voi leikkiä "lääkärileikkejä" joko oman sukupuolen tai vastakkaisen sukupuolen kanssa. Lapsena seksuaalinen tuntemus omaa sukupuoltansa kohtaan ei siis ole todiste homoksi syntymisen puolesta, vaan on seurausta lapsen  seksuaalisuuden heräämisestä, joka on vielä epäkypsällä tasolla.

Tosin niin voi käydä, että lapsuuden seksuaalisista kokemuksista oman sukupuolen edustajan kanssa voi kehittyä opittu tapa ja valinta homoseksuaalisen elämäntavan harjoittamiselle. Hän ei ole kuitenkaan syntynyt homoksi, vaan on tehnyt valinnan toteuttaa homoseksuaalista elämäntapaa, koska hän alkoi harrastamaan seksileikkejä tai seksuaalista käyttäytymistä iässä, jolloin hänen seksuaalinen identiteettinsä oli vielä epäkypsä.

Seksuaalisuus ja sen harjoittaminen kuuluu ihmiselle, joka on kypsä ja valmis ottamaan vastuuta omasta elämästään sekä sitoutumaan kestävään ja pysyvään parisuhteeseen. Aikuisilla on vastuu lapsistaan ohjata ja neuvoa heitä elämään lapsen elämää ja fiksulla tavalla ohjata heitä pois sellaisesta käyttäytymisestä, mikä kuuluu vain parisuhteeseen miehen ja naisen välille.

Jos aikuiset laiminlyövät tätä asiaa, niin se saattaa johtaa siihen, että heidän lapsensa voivat valita homoseksuaalisen elämäntavan lapsuuden epäkypsien kokemusten tähden. Negatiiviset tekijät ja uhrin asema. Nykyään monet terapeutit, psykologit ja muut ammatti-ihmiset sanovat homoille, että homoseksuaalisuus on synnynnäinen ominaisuus. He täten vahvistavat heille heidän vääristynyttä seksuaalista identiteettiä.

Kiistattomat monet tutkimukset osoittavat ettei homoseksuaalisuus ole geneettinen ominaisuus, vaan sosiaalisista tilanteista syntyvä häiriö ja vääristymä. Tutkimukset osoittavat, että seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi joutuminen saman sukupuolen edustajan toimesta voi aiheuttaa homoseksuaalisuuden syntymisen. Samoin sukupuolen ristiriita voi aiheuttaa homoseksuaalisuuden, jossa esim.

Isän tai miehen mallin puuttuminen pojan elämässä voi synnyttää homoseksuaalisuuden syntymisen jne. Yhteiskunnan pitäisi uskaltaa kertoa tässä asiassa totuus sekä kannustaa homoseksuaaleja eheytymään rikkoutuneesta ja vääristyneestä seksuaalisuudesta heteroseksuaalisuuteen. Tähän ei tarvitse pakottaa ketään, sillä se riittää kun kertoo asiasta totuuden, eli sen mitkä tekijät aiheuttavat homoseksuaalisuuden. Kun ihminen saa tietää ja ymmärtää tosiasiana sen, että tietyt haitalliset tekijät ovat vääristäneet hänen seksuaalisuutensa, niin on selvää, että hän itse vapaaehtoisesti haluaisi eheytyä.

Kiistattomat ja luotettavat tutkimukset osoittavat ja vahvistavat homoseksuaalisuuden syntyperän olevan haitalliset ja epänormaalit olosuhteet, joiden vaikutuksille ihminen on altistunut. Jokainen ihminen joka tukee ja hyväksyy homouden hyväksyy myös jokaisen negatiivisen vaikutuksen ja teon, jonka seurauksena ihmisestä on tullut homoseksuaali.

Yksi näistä vahingollisista tekijöistä on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö oman sukupuolen edustajan toimesta, jonka seurauksena hyväksikäytön uhrista on tullut homoseksuaali.

Meidän tulee aina tiedostaa se tosiasia, että pikkulapsi ei ole vapaaehtoisesti mukana seksuaalisessa hyväksikäytössä, vaan on hyväksikäytön uhri, jota voidaan painostaa ja uhkailla monella tavalla. Koska tilastollisten tosiasioiden valossa monista lapsista tulee homoja, jotka ovat kokeneet seksuaalisen hyväksikäytön oman sukupuolensa edustajan toimesta, niin on todella iso ja huutava vääryys jos heille ei annetta mahdollisuutta eheytyä homoudesta heteroksi.

Silloin kun lapsi joutuu seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, niin se vääristää hänen minäkuvansa sekä sekoittaa ja vääristää hänen mielensä ja ajatusmaailmansa.

Silloin kun lapsi joutuu oman sukupuolensa edustajan toimesta seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, niin se voi vaikuttaa niin että hänen seksuaalinen identiteetti rikkoutuu ja hän valitsee homoseksuaalisen elämäntavan hänen sisimpänsä rikkinäisyyden tähden.

Oikea tapa suhtautua seksuaalisen hyväksikäytön kautta syntyneeseen homoseksuaaliseen käyttäytymiseen olisi se, että hyväksikäytön uhrilla tulisi olla oikeus eheytyä pois siitä vääristyneestä seksuaalisesta identiteetistä, joka aiheutettiin hänelle törkeän vääryyden kautta.

Homoseksuaalisuuden puolustaminen ei ole ihmisoikeus tai ihmisarvo kysymys, koska se aiheutetaan ihmisille hyvin usein väärien tekojen kautta. Se taas on ihmisoikeus ja ihmisarvo kysymys, että seksuaalisen hyväksikäytön takia seksuaalisen vääristymän korjaamisen pitäisi kuulua uhrin oikeuksiin ja yhteiskunnan tulisi tukea häntä eheytymään heteroksi kaikin tavoin. On luonnollinen tosiasia, että pojat ovat maskuliinisia ja heistä kasvaa miehiä, jotka kiinnostuvat seksuaalisesti naisista.

Jos poikaa ohjataan kasvamaan ja kehittymään siten, että hän omaksuu feminiinisiä piirteitä, niin silloin hänet on kasvatettu vastoin luonnollista järjestystä.

Jos poika on kasvatettu "tytöksi" ja hän omaksuu voimakkaan korostuneesti feminiinisiä piirteitä ja sen tähden valitsee homoseksuaalisen elämäntavan, niin hänelläkin pitäisi olla oikeus eheytyä kokemaan maskuliinisia tuntemuksia, jonka kautta hän alkaisi kokemaan seksuaalista vetovoimaa naisia kohtaan.

On erittäin valitettavaa ja ikävää, että suurin osa nykyajan psykiatreista, psykologeista, terapeuteista,  terveydenhuollon ammattilaisista sekä ihmisistä hyväksyvät homouden, vaikka se hyvin monessa tapauksessa aiheutetaan toiselle vääryyden tekemisen kautta. Nämä ammattilaiset hyväksyntänsä kautta hyväksyvät väärät teot, joiden kohteeksi homoseksuaalinen ihminen on joutunut, koska he eivät halua auttaa ihmistä muuttumaan pois vääristyneestä seksuaalisesta identiteetistä, joka on syntynyt seksuaalisen hyväksikäytön takia.

Ainoa oikea tapa suhtautua vääryyteen on korjata se oikeaksi. Raamattu, eli Jumalan sana sanoo homouden olevan syntiä. Homous ei tule synnittömäksi, vaikka ihminen olisi joutunut seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi, jonka seuraamuksena ihmisestä tulee homoseksuaali.

Meidän tulee nähdä monet homoseksuaalit vääryyden teon kohteeksi joutuneina uhreina, mutta samalla kertoa, että homous on syntiä Jumalan edessä ja että Hän on kykenevä auttamaan ihmisen vapauteen homoudesta, siitä huolimatta millä tavalla se on kehittynyt ihmisen vääristyneeksi seksuaaliseksi identiteetiksi. Roomalaiskirje opettaa homoseksuaalisuuden olevan luonnonvastaista seksuaalisuutta.

Kreikankielen alkutekst i sana khresis tarkoittaa käyttö, kanssakäyminen, sukupuoliyhdyntä sekä seksuaalinen käyttäytyminen. Raamattu tuo myös sen selkeästi esille, että homoseksuaalisuus on valinta ja sitä kautta myös opittu tapa.

Homoseksuaalisuuden puolestapuhujien joukossa jotkut sanovat, että Room 1: Roomalaiskirjeen luvun 1 jakeet 26 ja 27 kertovat kiistattomasti, että homoseksuaalinen myös lesbous käyttäytyminen on Jumalan tahdon vastainen seksuaalisuuden muoto, eli syntiä ja kapinaa Jumalaa vastaan.

Raamattu sanoo homoseksuaalisuuden olevan luonnonvastainen sekä häpeällinen synti myös tässä Uuden Liiton ajassa, jossa elämme. Raamattu opettaa, että homoseksuaalit syttyvät kiimoissaan ja himoissaan toisiinsa. Kuten edellä on käynyt ilmi, niin homoseksuaalisuus voi syntyä ja kehittyä monella eri tavalla, mutta se ei ole synnynnäinen ominaisuus. Koska yhteiskunta on hyväksynyt homouden, niin se tarkoittaa myös sitä, että monet nuoret kyselevät seksuaalista identiteettiään ja voivat kokeilla esim.

Homoseksuaalinen henkilö voi muuttua heteroksi ja päästä vapauteen homoudestaan. Kaikkein varmin ja paras tapa homoudesta vapautumiseen on usko Herraan Jeesukseen, niin kuin Raamattu sanoo. Kenenkään ei ole tietenkään pakko haluta vapautua homoseksuaalisuudesta, mutta se on mahdollista, koska se ei ole geeneissä, eikä homous ole luonnollista seksuaalisuutta.

Usein kuulen väärän väitteen, että homous on luonnollista, koska eläinkunnassa esiintyy homoutta. Väite on väärä, koska Jumala tuomitsee ihmisen moraalittomuuden tähden epäusko johtaa synnin harjoittamiseen , mutta eläimiä Jumala ei vaadi tilille teoistaan. Raamattu myös sanoo koko luomakunnan olevan synnin orjuuden alla. Raamatun opetus on selvä ja kiistaton, sanoen homoseksuaalisuuden olevan syntiä ja Jumalan tahdon vastainen seksuaalisuuden harjoittamisen muoto.

Millä tavalla sinun tulee suhtautua homoseksuaaliseen ihmiseen? Raamatun opetuksen mukaan homoseksuaaleja tulee rakastaa lähimmäisinään. Tämä tarkoittaa sitä, että Herran Jeesuksen opetuslapsi ei saa vihata, eikä kohdella homoseksuaaleja negatiivisella tavalla, sillä jokainen ihminen on Jumalan luomana arvokas ja tärkeä, myös homoseksuaali.

Jumalan tahto on kuitenkin, että kaikki ihmiset kaikkialla tekisivät parannuksen synneistään, olkoon se sitten homoseksuaalisuus, katkeruus, kateus, tai ahneus.

On syntiä syyttää ja tuomita muita, jos on itse haluton tekemään parannusta omista synneistään. Jeesus sanoi, ettei saa tuomita näön mukaan, vaan tuomitse oikea tuomio. Tämä tarkoittaa sitä, että lähimmäistä ei saa arvioida väärin perustein, vaan tulee antaa oikea ja totuuden mukainen arvio ja lausunto. Koska Raamattu opettaa kiistattomasti homouden olevan syntiä, niin sen sanominen synniksi ei ole väärin, vaan totuuden mukainen lausunto.

On olemassa sanonta, joka on Raamatun opetuksen mukainen: Rakasta syntistä ihmistä, mutta älä rakasta, äläkä tue syntiä. Kun on kyse homoseksuaalista ja homoudesta, niin Raamatun ehdoton opetus on, että rakasta homoseksuaaleja lähimmäisinäsi, mutta älä hyväksy homouden syntiä.

Herran Jeesuksen opetuslapsen tulee aina hyväksyä ehdottomasti jokainen ihminen, mutta syntiä hän ei saa hyväksyä, sillä synti tuhoaa ja turmelee aina sen joka syntiä harjoittaa. Monet sanovat, että kuka voi tuomita kahden miehen tai kahden naisen välisen seksuaalisen rakkauden?

S SEURAA LPR TIKKURILA HOMO THAI HIERONTA